POSTI- JA LENNÄTINLAITOKSESTA – TELIASONERAKSI

Koonnut Martti Turpeinen 31.12.2011

     Ruotsinvallan aika
     Venäjänvallan aika
     Itsenäisyyden aika

Lähteet        

Oiva Turpeinen:

     200-vuotta historiaa lennätinlaitoksesta, v.1996 ”Yhdistämme” osat 1 ja 2

     PTL:n insinöörikunnan 30v- julkaisu, v. 1974 
     Ylijohtaja V.A. Johanssonin artikkeli

 Eino S. Repo:

     Helsingin Puhelinlaitos 1882-1957, v. 1956

1960-1970 lukujen Lennättäjä-lehdet

 Keijo Toivola:

     Poimintoja teletoimen historiasta, osa 4
    Kertomus Suomen Matkaviestinnästä, v. 1992

RUOTSIN VALLAN AIKA  1150–1809

Posti    1600-luvulla

    Virallisesta postinkuljetuksesta huolehtivat talonpojat,

    jotka suorittivat holliosuutensa eli kyyditysvelvollisuutensa

    kuljettamalla Kruunun virkamiesten ja heidän suostumuksellaan joskus myös    yksityishenkilöiden kirjeitä.  

  1. 1636

    Postiasetus määräsi virallisen postin kuljettajaksi

    ”postitalon omat pojat” aina 1900-luvulle asti.

  1. 1638

    Ruotsin hallitus, kenraalikuvernööri Pietari Brahen aloitteesta

    ilmoitti katsovansa tarpeelliseksi järjestää Suomeen Postilaitos.

Lennätin  v. 1796

    Otettiin Optinen Lennätinlinja käyttöön Suomen ja Ruotsin välillä.

    Linja kulki etelärannikkoa myöten Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsiin.

VENÄJÄN VALLAN AIKA  1809-1917

  1. 1838-1848

   Eri maissa käynnistyi kansallisten sähkölennätinverkkojen rakennus.

   Myös mannerten välisiä sähkölennätinlinjoja rakennettiin, esim.

   Atlantin yli Euroopasta Yhdysvaltoihin, sekä Persianlahden poikki Euroopasta Intiaan.

Lennätin    v. 1850

   Venäjän Keisari Aleksanteri II päätti uhkaavan Krimin sodan

    takia käynnistää sähkölennätinverkon rakentamisen.

  1. 1854

    Perustettiin Venäjän Keisarikunnan Lennätinlaitos jonka alaisena

    Lennätinpiirinä Suomi toimi, pääpaikkana oli Pietari.

    Ensimmäiset konttorinhoitajat olivat: Gustaf Rehbinder, Ehrenstolpe,

    Colerus ja Emil Öhman.

  1. 1855

   Valmistui ensimmäinen sähkölennätinlinja Helsingistä Pietariin.

5.6.1855

   Lähetettiin ensimmäinen sähkösanoma Helsingistä Pietarin kautta Viipuriin.

9.4. 1862

    Lähetettiin ensimmäinen suomenkielinen sähkösanoma Turusta

    Elias Lönnrotille hänen 60v päivänään.

  1. 1865

 Kaksikymmentä Euroopan valtiota laati ensimmäisen kansainvälisen lennätinsopimuksen

samalla perustettiin Kansainvälinen Lennätinliitto (International Telegraph Union, ITU)

Pekka Tarjanne johti ITU:a 1990-luvulla.

Puhelin  v. 1876

    Alexander Graham Bell keksi puhelimen, eli puhuvan lennättimen.

  1. 1877

 Vain 18 kk myöhemmin rakennettiin Suomen ensimmäinen puhelinlinja. Metallitehtailija           Johan   Nissisen Annankadun konttorista Eerikinkadun myyntitiloihin.  Ensimmäinen puhelu tiettävästi tehtiin kun Johan Nissisen vaimo kutsui miestään syömään.

Samoihin aikoihin merikapteeni Frans Nordfors Turusta rakensi Forssan puuvillatehtaalta Matkun rautatieasemalle 18 km pitkän puhelinlinjan.

Molemmat linjat rakennettiin kuitenkin ilman virallista lupaa.

Nordfors oli tehnyt vain ilmoituksen maistraatille, kuten silloinen elinkeinoasetus vapaasta elinkeinon harjoittamisesta määräsi.

  1. 1878

Ensimmäinen, virallisen rakennusluvan saanut puhelinlinja oli

Lennätinmekaanikko Daniel Johannes Wadenin rakentama puhelinjohto asunnostaan Yrjönkatu 29:sta Aleksanterinkatu 52:een, jossa

toimi Suomen Lennätinpiirin hallitus ja Helsingin aluekonttori.

  1. 1881

Ensimmäinen käsivälitteinen keskus perustettiin Turkuun.

  1. 1882

Perustettiin Suomen ensimmäiset yksityiset puhelinlaitokset Turkuun, Tampereelle Helsinkiin, Viipuriin ja Ouluun. Tässä aikajärjestyksessä.

  1. 1884

Suomen Lennätinpiiri huolestui puhelinliiketoiminnan luisumisesta yksityisiin käsiin ja se esittikin Pietarin pääkonttorille Lennättimen ja Postin yhdistämistä Suomalaiseksi virastoksi.

Yhdistämisen tarkoituksena oli lisätä Lennätinpiirin ominaispainoa että se pystyisi nopeammin ja tehokkaammin ottamaan nopeasti kasvavaa puhelinliikennettä haltuun.

Pietarin vastustuksesta huolimatta Keisarilta tuli lupa yhdistämiselle.

Suomen Suuriruhtinaskunnan Posti- ja lennätinlaitos syntyi.

Pääkonttori säilyi kuitenkin Pietarissa edelleen.

Henkilöstön palkkauksessa uuteen virastoon nousi käytännön ongelmaksi venäjänkielen pakollisuus.

Ensimmäiset kaukopuhelinyhteydet avattiin Helsingin ja Porvoon,

sekä Turun ja Naantalin välillä.

  1. 1886

Venäjän keisari antoi Suomen senaatille puhelinasetuksen, eli ”julistuksen niistä ehdoista, joilla telefoonijohtoja saadaan asentaa ja käyttää”.

Julistuksen aikoihin yksityisiä puhelinlaitoksia oli kuitenkin jo 19 kaupungissa ja niissä puhelimia yhteensä 1860 kpl.

Tällainen kehitys oli mahdollista kun Suomen senaatilla oli ”Pietarin lupa” itsenäisesti antaa toimilupia puhelinlaitosten perustamiselle.

Näin oli käytännössä syntynyt Suomeen ensimmäiset kilpaillut telemarkkinat.

  1. 1894

Perustettiin yksityinen Etelä-Suomen Kaukopuhelin Osakeyhtiö huolehtimaan kaukopuhelinliikenteestä.

Heti seuraavana vuonna se julkaisi ensimmäisen puhelinluettelon tilaajistaan.

  1. 1895

Keisarin antamaan puhelinasetukseen lisättiin myös lennätintoimi.

  1. 1900-1918

Valtion sähkölennätin- ja puhelinverkkoa laajennettiin.

Lennätinliikenne hoitui radiolennättimissä morsekoneilla ja puhelinliikenne käsivälitteisenä.

Virallisesti puhelintoimi ei vielä kuulunut Lennätinlaitoksen tehtäviin.

  1. 1859-1918

Suomen Lennätinpiirin ja Suomen Posti- ja lennätinlaitoksen

Lennätintirehtöörit itsenäisyyteen asti:

Otto Nyberg             1859-1873

Gustav Rehbinder    1873-1874

K.R.C.W Spåre        1874-1891

E.G. Krogius            1891-1900

Alexander Nyberg     1900-1916

Arkadi Kouzov           1916-1917

 

ITSENÄISYYDEN AIKA

  1. 1917

Perustettiin Suomen valtion lennätinlaitos.

Itsenäistymisen jälkeen valtio alkoi harjoittaa myös puhelintointa.

Venäjän puolustusvoimien hallussa olleet puhelinlinjat tulivat nyt

Suomen valtion omistukseen. Näillä linjoilla alettiin välittää liikennettä joka oli etupäässä kaukopuhelinliikennettä.

1.4.1917

Perustettiin Helsingin Lennätinvirkamiesten yhdistys rav. Apollossa.

Turkuun ja Tampereelle perustettiin myös omat yhdistykset.

15.7.1917

Perustettiin Helsingissä Suomen Lennätinvirkamiesliitto LVL ry.

Teknikot toimivat liitossa omana ryhmänään.

Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli J.E. And ja

sihteerinä toimi Einar Risberg.

Myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi Reino Vihervaara

ja hallituksessa istui mm. Taisto Laukkanen ja Pehr-Erik Bäckström

LVL toimi v. 1962 asti jolloin perustettiin Teleliitto ry.

 

Valtion puhelin

  1. 1918

Käynnistymisessä oli paljon teknisiä ongelmia.

Puhelinverkko, johdot, välityslaitteet ja puhelinkoneet olivat huonokuntoisia. Kuuluvuus oli myös kehno varsinkin pitkillä etäisyyksillä.

    Lankalinjoja oli yhteysväleillä:

    Helsinki – Viipuri

    Helsinki – Turku

    Helsinki – Kouvola

    Turku – Kokkola (Sievi)

28.1.1918

Tehtiin sopimus ulkomaan lennätinliikenteen välityksestä Det Store Nordiske Telegraf Selskabetin kanssa, jolla oli Suomea paremmat lennätinlinjat Ruotsiin ja sitä kautta muualle Eurooppaan.

  1. 1919

Valtion monopolilaki kaukopuhelin-  ja sähkösanomaliikenteen hoidosta vahvistettiin lennätinlaiksi.

Rakennettiin ensimmäinen ulkomainen puhelinlinja Helsingistä Tallinnaan.

  1. 1920

Rakennettiin puhelinlinja Ruotsin ja Suomen välille, Torniosta Haaparantaan.

Perustettiin Suomen Radiosähköttäjäliitto ry

  1. 1921

Perustettiin Suomen Puhelinlaitosten Liitto.

4.7.1922

Otettiin Suomen ensimmäinen automaattikeskus käyttöön Helsingin Töölössä (HPY:n toimesta)

  1. 1920-1930

Valtio lunasti runsaasti yksityisiä puhelinlaitoksia.

Samalla kun valtio lunasti puhelinlaitoksia ja niiden rakentamia kaukopuhelinjohtoja se rakensi myös uutta verkkoa uusille alueille.

Puhelinjohtoja alettiin myös sijoittamaan maakaapeleihin.

15.2.1925

Alkoi PLL:n radiotoiminta kun perustettiin radioasemat Hankoon, Santahaminaan ja Vaasaan.

  1. 1922-1965

Sähkösanomaliikenne oli valtaosaltaan ns. Korusähkeiden välitystä.

Korusähkösanomien tuloista osansa saivat myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto,Tuberkuloosin vastustamisyhdistys, Sydäntautiliitto.

Sähkeiden sisäänjättötavat:

50% puhelimitse 021:een

25% tuotiin toimipaikkaan

25% kirjoitettiin telexillä (Tieto ajalta kun telex oli käytössä)

Sähkeiden perilletoimitustavat:

50% sähkeiden kantajilla (lähetit, autot, mopot)

20% postitse

17% puhelimitse

7% telexillä (Tieto ajalta kun telex oli käytössä)

6% taxilla

Suomen Lennätinlaitoksen päälliköt v. 1918 – 1927

Emil Öhman        1918-1926

E.E. Majanpää    1926-1927

 

Hallinto-osasto:       N.F. Hammaren

Liikenneosasto:       Einar Risberg

Teknillinen osasto:   Aarne Solin

Ulkomaan toimisto:  E.A. Berg

  1. 1927

Syntyi itsenäisen Suomen Posti- ja lennätinlaitos (PLL),

jonka pääkonttori oli Helsingissä.

Sen hallinnollisena yksikkönä toimi Posti- ja lennätinhallitus (PLH)

Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajat v. 1927 – 1993

G.E.F. Albrecht         1927-1943

S.J. Ahola                 1943-1962

Oiva Saloila              1962-1977

Pekka Tarjanne        1977-1989

Pekka Vennamo       1989-1993 (PTL virastona ja liikelaitoksena sekä Suomen PT Oyj)

  1. 1930-1990

Posti- ja lennätinlaitos julkaisi Suomen Yleistä Puhelinluetteloa,

Helsinkiä lukuun ottamatta. (HPY:llä oli oma luettelo).

PLL:n luettelotoiminnasta yhtenä vastaavana toimi Kurt Westerlund.

 

1990-luvulla luettelotoimintaa jatkettiin Kuluttajapalvelut- ja

Erityisliiketoiminta-yksiköiden toimesta.

Silloiseen toimituskuntaan kuului Heikki Jämsänen ja Pekka Määttänen.

Myöhemmin herrat siirtyivät FONECTA Oy:n palvelukseen jossa mm. luettelotoiminta jatkui muiden palvelujen ohessa.

5.11.1933

Perustettiin Teknisen henkilöstön oma yhdistys,

PLL:n lennätin-, puhelin- ja radioteknikkojen liitto.

Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli yli-insinööri A. Solin.

(v. 1949 liiton nimi muutettiin Valtion Viestiteknikot ry:ksi, VVT).

  1. 1934

Perustettiin Suomen Valtion Puhelinvirkailijat ry.

v.1943 nimi muuttui Puhelinvirkailijaliitto ry:ksi, toimintaa oli v.1983 asti

Hilja Malin toimi yhtenä perustajajäsenenä ja myös puheenjohtajana.

Myöhemmin puheenjohtajina toimivat Hertta Taljala, Irja Siitarinen ja Pirkko Hirvonen.

Lunastettiin Etelä-Suomen Kaukopuhelinyhtiö valtiolle.

  1. 1937

Asetuksella määriteltiin PLL:n tehtäväksi hoitaa valtakunnallisesti valtion posti-, lennätin-, puhelin- ja radiotoimintaa.

Toimintaa johti PLH:n pääjohtaja sekä osastojen johtajat.

Liikenteen hoito tapahtui linjahallinnossa.

Suomi oli jaettu puhelinpiireihin ja teknikkoalueisiin.

Rakennus- huolto- ja kunnostustöiden takia kehitettiin myös

koko maan käsittävä Puhelinrakennuspiiri v. 1952.

Aulis Salin johti puhelinverkon rakentamista v. 1963-1971.

Puhelinpiiri-organisaatio (10kpl)

Etelä-Suomen piiripäälliköt:

Artturi Varis                1941-1944

Lauri Ståhlhammar    1944-1946

Yrjö Tiainen                1946-1953

Pentti Muukari            1953-1981

Aulis Salin                  1982-1984

Mikko Pirinen             1984-1989

Seppo Kumpula         1939-1991

PLL:n tuotantolaitoksina toimivat tuolloin: Televa, Turun asennuspaja

ja keskusautokorjaamo.

PLL:n Radiotoiminta tarkoitti käytännössä Meriradiotoimintaa, rannikkoradioasemien rakentamista ja ylläpitoa sekä liikenteenhoitoa.

Myöhemmin tehtäviin lisättiin vielä kansainvälinen ääniradio- ja televisio-ohjelmasiirtotoiminta.

Ulkomaisen sähkeliikenteen kannalta tärkeitä radioasemia olivat

Nummela (lähetys) ja Keimola (vastaanotto).

  1. 1939

Valmistui Pääpostitalo Mannerheimintielle. Korkeavuorenkadun ja

Pohjois-Makasiininkadun keskukset ja niiden koko toiminta siirrettiin uusiin tiloihin. (Postitalon tilat kävivät heti alkuunsa ahtaiksi)

  1. 1939-1944

Talvi- ja jatkosodan aikana lennätin- ja puhelinyhteyksien valvonta siirtyi suurelta osin PLL:ltä Puolustusvoimille.

Lennättimen toiminta mm. siirrettiin kenttätykistön Töölön kasarmiin.

Pääpostitalolla toimivat mm. PLH, A-portaassa ja B-portaassa

Helsingin Puhelin- ja Lennätinkonttorit.

Puhelinkonttori

Konttorinhoitajina ja apulaiskonttorinhoitajina ovat toimineet

Paavo Halonen, Reino Vihervaara, Valto Mattila ja Hans Molander.

Vuodesta 1937 Puhelinpalveluja olivat:

Herätys, määräaikainen

Puhelinvahti, vastaanottajan poissaollessa soitot yhdistyivät pv:lle

Puhelinneuvottelu

Aikatiedotus (Neiti Aika)

”Valtio-Riks”

Näin vastattiin tilaajapöydissä asiakkaan soittaessa.

Asiakas kertoi mihin hän haluaa soittaa ja riksi vastasi ”ilmoitan”

joka tarkoitti että asiakkaalle soitetaan kun yhteys on kytketty.

Tilaajalapun saatuaan kaukopöydän välittäjä soitti osoitepaikkakunnan

keskukseen tai lähimpään kauttakulkukeskukseen.

Osoitepaikkakunnan keskus soitti vastaanottajalle, kun siellä vastattiin

puhelu yhdistettiin tilaajalle. Jos asiakkaat eivät heti tajunneet aloittaa puhelua välittäjä kehoitti ”olkaa hyvä puhukaa”.

Lennätinkonttori

Konttorinhoitajina ja apulaiskonttorinhoitajina ovat toimineet

E.I. Roine, Niilo Vehmainen, Toivo Tuomi, Olli Harmiala, Hugo Leimu

Lennätinkonttorin eri osastoja:

Ulkomaanliikenneosasto, Kotimaanliikenneosasto, 021, Kassa, Koruosasto,  Perilletoimitusosasto ja Sähkeiden perilletoimittajat.

Lisäksi B-portaassa toimi Lennätintekninen yksikkö, jossa työskentelivät

  1. Aatos Laiho, Mikko Nystedt, Esko Ruippo, Juhani Järvinen ja

Eira Holm, sekä telexteknikot.

  1. 1944

Perustettiin Lennättäjä ry, jossa oli edustettuna LVL, PVL ja VVT

Ensimmäinen puheenjohtaja oli Antero Kajanto (1944-1964)

Myöhemmin puheenjohtajina toimivat Reino Vihervaara ja Reijo Nikula.

Perustettiin PLL:n Insinöörikunta ry. (DI:t ja Ins.)

(1990-luvulla puheenjohtajana toimi Magnus Lemström)

  1. 1945-1980

Lennätin- ja puhelinverkkoja kehitettiin ja laajennettiin vauhdilla.

  1. 1946

Otettiin ensimmäinen Telex käyttöön.

Ensimmäinen Telextilaaja oli Ilmatieteen Laitos.

  1. 1940-luvun loppupuolella

Perustettiin Posti- ja Lennätinlaitoksen ja Postipankin sopimuksella avustuskassa YHTEISAPU.

Kassaan kuuluivat posti-, puhelin- ja lennätinvirkamiehet.

Kassan tarkoituksena oli turvata PLL:n virkamiesten eläkkeelle lähtöä jakamalla siinä vaiheessa sinne säästettyjä varoja.

Kuoleman tapauksissa omaisille maksettiin 2500 mk hautausapua.

Vakinaisen viran saatuaan virkamiehet joutuivat ”pakkosäästämään”

neljännesvuosittain palkan määrään perustuvan summan kassaan.  Summa vaihteli palkan kehittymisen mukaan 70-140 markan välillä.

Kassan varoja kavallettiin epäselvissä olosuhteissa ja se asetettiinkin

konkurssiin v. 1990. Virkamiesten säästämät rahat jäivät saamatta. 

1950-luvulle siirryttäessä yksityisiä puhelinlaitoksia oli vielä n. 700 kpl.

1950-luvulla

Käynnistyi ”virallisesti” PLL:n kansainvälinen Telealan yhteistyö,  erilaisten tietoliikennesopimusten teon muodossa.

Yhteistyötä tehtiin käytännössä muiden eurooppalaisten maiden kanssa.

CEPT toimi Euroopan telehallintojen yhteistyöelimenä

CCITT toimi lennätin- ja puhelintoimen komiteana (CCIT + CCIF)

EURODATA FOUNDATION oli CEPT:n työryhmä jonka tehtävänä oli

  1. datamarkkinatutkimusten pelisääntöjen luonti ja koordinointi.

Tuttuja nimiä matkan varrelta: Tauno Puolanne, Rauno Alander,

Leif Nyberg ja Tauno Stjernberg.

Suomessa alettiin rakentamaan kattavaa radiolinkkiverkkoa. 

  1. 1951

Perustettiin Teletekniset Hallintovirkailijat  TEKLINTO ry

  1. 1952

Olympiavuonna alkoi kuvalennätintoiminta Telefoto-laitteilla.

Samana vuonna alkoi myös PLL:n näkyvä rooli tarjota telepalveluja erilaisissa kansainvälisissä ja kansallisissa tapahtumissa.

Käytännössä tehtävänä oli toimia Press Centerissä lehdistön apuna

 

Tässä listaa erilaisista tapahtumista: (Tilapäiset telepalvelut)

1952    Helsingin Olympialaiset

1969-1970    SALT-neuvottelut, telepalvelu hot. Marskin M-klubilla

1971    Yleisurheilun EM-kisat, telepalvelu Stadionilla

1972-1975    ETYK-kokoukset, telepalvelut Dipolissa, Marskissa, Lentoasemalla ja Finlandia-talolla.

1974    Jääkiekon MM-kisat, telepalvelu Jäähallilla

1978    Hiihdon MM-kilpailut Lahdessa, telepalvelu hiihtostadionilla

  1. 1954

PLL:n Diplomi-insinöörit perustivat oman yhdistyksensä.

Perustettiin PLL:n Autoteknikot ry

  1. 1958

Otettiin käyttöön ensimmäinen automaattinen kaukoliikenteen

yhteysväli Helsingistä Tampereelle.

Se oli teknisesti hieno saavutus, mutta mitalin toinen puoli tarkoitti

sitä että moni puhelunvälittäjä menetti työpaikan.

Silloin herätettiinkin kysymys mitä tapahtuisi tulevina vuosina kun automaatio vapauttaisi tuhansia käsipareja puhelinkeskuksista.

17.2.1959

Puhelinvirkailijaliitto ry pyysi PLH:ta ryhtymään toimiin jäsenkuntansa etujen hoitamiseksi kaukoliikenteen automatisoinnin takia.

Vetoomus johtikin siihen että PLH:n esityksestä Valtioneuvosto antoi

syksyllä 1959 valtion virastoille ja laitoksille suosituksen ottaa avoimiin

tehtäviin automaation takia eroamaan joutuvia puhelunvälittäjiä.

Automaattinen Telex-liikenne ulkomaille alkoi.

  1. 1960

Tapahtui PCM-järjestelmien käyttöönotto

1960-luvulla

Perustettiin Posti- ja Teleopisto.

Opiston johtajana ja opettajina toimivat mm. Oso Laakso,

Taisto Laukkanen ja Olle Bäckström.

  1. 1961

USA:ssa kehitettiin ensimmäinen hajautettu tietokoneverkko ja

Internet-protokolla, maailman laajuisen ARPANET-verkon kylkiäisenä.

(TCP-IP, Internetin perustana oleva tiedonsiirtokäytäntö tuli v.1972)

  1. 1962

Perustettiin Teleliitto ry. (LVL lakkautettiin)

Puheenjohtajana jatkoi Reino Vihervaara aina v.1969 asti, jolloin

hän luopui sekä Teleliiton että Lennättäjä ry:n puheenjohtajuudesta.

Tilalle molempiin tehtäviin valittiin Reijo Nikula.

Lennättäjä ry julkaisi Lennättäjä-lehteä, jossa oli edustettuna

LVL (Vihervaara, Nikula), PVL (Hertta Taljala) ja VVT (Nils Virtanen)

  1. 1964

Telexliikenne automatisoitiin.

Telex oli käytössä aina 1990- luvulle asti, jolloin Internetin kautta lähetettävät sähköpostit alkoivat syrjäyttää sen.

Samana vuonna alkoi Datasiirto telex- ja puhelinverkossa.

Ensimmäinen asiakas oli Kesko, yhteys Joensuusta Helsinkiin.

Keskolle myönnettiin lupa 4 modeemin käyttöön.

12.8.1969

Det Store Nordiske Telegrafselskapet lopetti toimintansa postitalolla.

Osa henkilöstöstä siirtyi PLL:n palvelukseen.

  1. 1972

Perustettiin uusi yhdistys, PLL:n Suunnittelijat ja Tutkijat ry

  1. 1973

PLL:n kokonaistuloksesta tehty tilinpäätös kertoi tulojen jakaantuneen seuraavasti: Teletoimi 51% (489milj.mk) ja Postitoimi 49 % (469milj.mk

  1. 1974

Maan ensimmäisen laitesuojan louhintatyöt valmistuivat Tähtitorninmäellä.20.000 kerrosneliön suojiin tultaisiin sijoittamaan automaattiset koti- ja ulkomaan liikenteen puhelinkeskukset, Telex-keskus, käsivälitteinen varakeskus, tietokonekeskus, lääninhallituksen johtopaikka, Merenkulkuhallituksen väestönsuoja, keittiö, ruokala, majoitus- ja sosiaaliset tilat sekä kone- ja kiinteistötekniset tilat.

Tähtitorninmäen käyttöönotto tapahtui v. 1977.

PLL:n henkilöstöä luolassa oli n. 200.

Kaukopuhelinliikenne ulkomaille käynnistyi.

  1. 1975

Posti-Tele oli Suomen suurin työnantaja, työllistäen yli 46.000 henkilöä.

  1. 1972

Avattiin autoradio-puhelinverkko.  (ARP)

  1. 1980-luvulta lähtien

Suomen kehitys tietoyhteiskunnaksi alkoi.

Koko puhelinverkko automatisoitiin ja puhelunvälityksestä luovuttiin.

PLH:n Lennätinosaston johtajan Ensio Sorvarin johdolla ja valtiovallan

rahoituksen avulla puhelinverkon automatisointi vietiin loppuun.

Kysyttiin taas ”minne puhelunvälittäjät” ?

Irja Siitarinen antoi haastattelussa lausunnon että kyse on n. 8000 puhelunvälittäjän irtisanomisesta valtion puhelintoimesta.

Irjan laskelmien mukaan v. 1959-1980 välisenä aikana tapahtunut puhelinliikenteen automatisointi oli koskenut 7950 puhelunvälittäjää, joista uusiin tehtäviin siirtyi 4903 (62%) ja sijoittamatta jäi 1678 (21%).

Uudelleen sijoittuneiden kohteina olivat PLL 47%, valtion muut virastot ja laitokset 23%, kunnat ja kuntaliitot 9% ja yksityiset työnantajat 7% ja muihin tehtäviin 14%. Mm. Puolustuslaitokseen sijoittui n. 500 henkilöä.

Luonnollinen poistuma oli myös merkittävä, sillä erilaisille eläkkeille siirtyi n. 800 puhelunvälittäjää.

Kaikki uudelleensijoittuneet siirtyivät uusiin tehtäviin virkoineen, eli palkkausmäärärahoineen ja uudelleen kouluttautuivat Ammatillisten Oppilaitosten kautta, mm. Helsingissä ja Lahdessa.

Yleisestä puhelinverkosta käsivälitteiset keskukset hävisivät kokonaan, kun viimeisenä Pellon keskus automatisoitiin.

Yleinen Datasiirtoverkko (YDV) otettiin samanaikaisesti käyttöön kaikissa pohjoismaissa.

Ensimmäinen palvelu oli nimeltään DATEX. (Teletex -83, Datapak -85)

  1. 1981

Posti- ja lennätinlaitos muuttui Posti- ja telelaitokseksi (PTL)

Organisaatiossa yksiköiden nimet muuttuivat vastaavasti:

Posti- ja telehallitus (PTH) ja Telepiirit ja Telealuekonttorit.

Perustettiin TeleSeniorit

Puheenjohtajina ovat toimineet Astrid von Bondsdorff, Pentti Kajanne

ja Irja Siitarinen, joka toimii nykyisenä puheenjohtaja.

  1. 1982

Avattiin NMT-verkko

Commodore 64 julkistetaan

  1. 1983

Telepäätelaitteiden vapautuminen alkoi.

Puhelinvirkailijaliiton toiminta päättyi, henkilöt siirtyivät Teleliittoon.

  1. 1984

Apple Macintosh julkistetaan

  1. 1986

Avattiin NMT 900-verkko

  1. 1986-1988 aikana

Telealuekonttorit lakkautettiin.

Tehtävät ja henkilöstö siirrettiin Telepiirikonttoreihin

  1. 1988

Käyttöönotettiin valtakunnalliset puhelinpalvelut

9800-lähilinja sekä 9700-teletori.

14.4.1988

Yksityinen Oy Datatie Ab sai toimiluvan paikallisella tasolla.

PTL perusti kilpailevaksi yksiköksi Oy Yritysverkot Ab:n jonka

toimialueeksi tuli koko maa.

  1. 1989

Datapakin (PLL) ja Digipakin (HPY) X.25-pakettiverkkojen yhteisliikenne

alkoi liikenneministeriön määräyksestä.

  1. 1990

Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi.

Liikelaitosuudistus loi uudet talouden perusteet kaikelle toiminnalle.

Laki painottui resurssiohjauksen lisäksi myös tulosohjaukseen.

Tulosjohtaminen toi tullessaan Business Control- järjestelmän.

PTL:n päätavoite ei ollut voiton maksimoiminen, sen oli kuitenkin saavutettava asetetut tulostavoitteet ja tuloutettava valtion budjettiin sille määrätty tuottovaade.

Laitoksen keskeinen talous-strategia oli omarahoitteisuus eli laitos hoitaisi pääosin rahoituksen ilman valtion budjetin tukea.

Keskus- ja linjahallinnon ”byrokratiaa” purettiin siirtymällä tulosyksikkö johtamismalliin. Liiketoimintajohtamisen rinnalle kehitettiin ns. arvojohtaminen.

Teleliikenteen kova ja nopea kasvu loi jatkuvasti uusia telepalveluja ja sitä kautta monenlaisia hinnoittelutarpeita, jossa oli huomioitava kilpailijoiden hinnoittelu. Se oli aika haasteellista aikaa.

PTL hallinnoi Suomen kauko- ja ulkomaanpuhelujen välittämistä aina vuoteen 1992 saakka, jolloin valtioneuvosto alkoi myöntää muille telealan toimijoille toimilupia. Tuolloin Telekilpailu varsinaisesti alkoi.

  1. 1990

Posti- ja telelaitoksen organisaation johtohenkilöitä

Varatoimitusjohtaja      Aulis Salin

Perusverkot                Heikki Hakalin

Matkapuhelinverkot    Aimo Koski

Alueellinen toiminta    Mikko Pirinen

Lisäarvopalvelut        Hannu Halme

Talousjohtaja            Kari Kosonen

Henkilöstöjohtaja     Uolevi Kolehmainen

 

  1. 1991

Puhelinlaitosten Liitto, Alueelliset Puhelinlaitokset ja Oy Datatie Ab

perustivat Kaukoverkko YSI Oy:n kilpailemaan valtakunnallisesti

PTL:n Yritysverkkojen kanssa.

  1. 1992

Telepiirit siirtyivät historiaan.

PTL avasi GSM-verkkonsa ensimmäisten joukossa koko maailmassa.

Kaukoverkko oli täysin digitalisoitu.

Verkon käyttötoiminta keskitettiin Jyväskylän pääkäyttökeskukseen.

Internetissä oli yli miljoona tietokonetta.

  1. 1993

Kaukopuhelujen monopoli puretaan kokonaan.

PTL menetti kaukopuhelujen monopolin ja kilpailijoiksi toimialalle tuli Finnet, Telivo ja Ålands Mobiltelefon.

Perustettiin PTL:n henkilöstön Eläkesäätiö.

  1. 1994

PTL:n yhtiöittämispäätös, emoyhtiöksi tuli Suomen PT Oy.

Liiketoiminta jakaantui Suomen Posti Oy:ksi (Posti) ja

Telecom Finland Oy:ksi (Tele).  

(Samalla viimeinenkin kytkös Postiin katkesi). 

Yhtiöittämisen seurauksena henkilöstöä vähennettiin n. 3000:lla,

jotta yhtiö saataisiin kilpailukykyiseksi.

Palvelutoiminta muuttui Liiketoiminnaksi.

Ulkomaanpuhelinliikenne avattiin kilpailulle.

Perustettiin Tietoliikenneliitto TLL ry.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli Pirjo Tammilehto.

Liittoon kuului DI:t, Insinöörit, Teknikot, Teleliitto ja VVT

Jäsenmäärä oli yli 5000.

Hakupalvelu www.Yahoo.com aloittaa toiminnan.

  1. 1994-1997

Yhtiö toimi nimellä Telecom Finland Oy (Tele).

  1. 1996

Telen verkossa oli yli miljoona matkapuhelinta.

  1. 1998

Yhtiö yksityistettiin ja nimi muuttui Sonera Oy:ksi.

Soneraa hallinnoivaksi emoyhtiöksi tuli Sonera-Yhtymä Oyj.

Yhtiö listautui Helsingin pörssiin ja vuotta myöhemmin

yhdysvaltalaiseen NASDAQ-teknologiapörssiin.

  1. 1999

Aulis Salinille myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi.

  1. 2000

Sonera pyrki laajentamaan liiketoimintaansa investoimalla

3,5 miljardia euroa Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon (UMTS) toimilupaan yhdessä espanjalaisen Telefonican kanssa.

Ko. yhtiöt perustivat toimintaa varten yhteisyrityksen Group 3G:n

  1. 2002

Sonera vetäytyi Saksan liiketoiminnasta ja kirjasi 4,3 miljardin euron tappiot. 

26.3.2002

Telia ja Sonera ilmoittivat yhdistymisaikeistaan.

1.1.2003

TeliaSonera syntyi virallisesti.

Yhtiön pääkonttori on Tukholmassa.

Viralliset nimet: TeliaSonera Finland Oyj ja TeliaSonera Sweden AB.

Erilliset brändinimet Telia ja Sonera säilyvät toistaiseksi kummankin maan kansallisilla markkinoilla.

Suomessa TeliaSonera käyttää Sonera-brändin lisäksi palvelubrändiä Tele Finland Oy.

TeliaSonera ilmoitti toimenkuvanaan olevansa johtava pohjoismainen teleoperaattori, joka tarjoaa kiinteiden- ja mobiiliverkkojen tietoliikennepalveluja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille.

Yhtiön osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman pörsseissä.

Soneran ja TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtajat

Pekka Vennamo (Sonera)           1998-1999

Aulis Salin (Sonera)                                   1999-2001

Kaj-Erik Relander (Sonera)                        2001-2001    (8kk)

Harri Koponen (Sonera)                             2001-2002

Anni Vepsäläinen (Sonera/TeliaSonera)    2003-2005

Esa Korvenmaa (Sonera/TeliaSonera)      2005-2005  (7kk)

Juho Lipsanen (TeliaSonera)                     2005-2006

Esa Rautalinko (TeliaSonera)                     2007-2009

Juha-Pekka Weckström (TeliaSonera)       2009-

  1. 2004

Tietoliikenneliitto TLL ry liittyi Toimihenkilöunioni TU:n.

TU toimi vuosina 2001-2010.

  1. 2011

Perustettiin Ammattiliitto PRO, johon myös TU liittyi.

TeleSenioreiden perustamisesta 30v.

8.12.2011 pidetyssä juhlassa esiintyi mm. Lasse Liemola ja ”Stadin slangi”

  1. v. 1998 –

Soneran omistuksessa olevia yhteistyökumppaneita

Auria Oy / Auria Netrworks (2001)

-    Loimaan Seudun Puhelin, Turun Puhelin, Lännen Puhelin ja Salon Seudun Puhelin.

Turun kaapeli-TV

Sonera Smarttrust ja ZED-yksikkö (1998)

-    Smarttrust oli Harri Vatasen ideoima liiketoiminta joka keskittyi tietoturvapalveluihin. Yksikkö toimi v. 2002 asti.

-    ZED-yksikkö keskittyi kännykkäpalveluihin.

Tele Finland Oy (2004)

-    Yhtiö toimii Soneran ns. ”halpaoperaattorina”.

 

TeliaSonera Sweden AB:n historiaa

  1. 1853    Kungliga Telegrafverket
  2. 1953    Televerket
  3. 1993    Telia AB, kun Televerket yksityistettiin.
  4. 2003    TeliaSonera Sweden AB (Telia)

 

TeliaSonera

Toimitusjohtaja    Lars Nyberg

Toimiala        Telekommunikaatio

Henkilökuntaa (2010)    29 734

Liikevaihto (2010)         106,6 mrd SEK

Liikevoitto (2010)           30,1 mrd SEK

Tilikauden tulos             23,6 mrd SEK

Markkina-arvo (2011)   27,82 mrd Euroa

Pääomistajat    Ruotsin valtio  37,3 %

        Suomen valtio 13,7 %

Liiketoiminta-alueet

Kannattavan kasvun ja maiden rajat ylittävien synergiaetujen

varmistamiseksi TeliaSonera on organisoitu kolmeen kansainväliseen

liiketoiminta-alueeseen:

Mobility Services

-    Matkaviestinliiketoimintaa Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Liettuassa, Latviassa, Virossa ja Espanjassa.

Broadband Services

-    Liiketoiminta-alueeseen kuuluu toimintoja Ruotsissa, Suomessa,

Norjassa, Tanskassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa, sekä

kansainvälinen verkkokapasiteettiliiketoiminta.

 

Eurasia

-    Matkaviestintoimintaa Kazakstanissa, Azerbaidzanissa, Uzbekistanissa, Tadzikistanissa, Georgiassa, Moldovassa ja Nepalissa.

-    Liiketoiminta-alue vastaa myös TeliaSoneran osakeomistuksen

kehittämisestä venäläisessä MegaFonissa ja turkkilaisessa Turkcellissa.

Liiketoiminta-alueet kantavat täyden vastuun oman liiketoimintansa     tuloksesta.

Ruotsissa ja Suomessa on erillinen myyntiyksikkö, joka  vastaa kaikesta myynnistä yritysasiakkaille.

TeliaSonera viidenneksi suurin Teleoperaattori Euroopassa

  1. Vodafone                 100.1 mrd EUR
  2. Telefonica                  69.8 mrd EUR
  3. Deutsche Telekom    41.3 mrd EUR
  4. France Telecom        34.9 mrd EUR
  5. TeliaSonera               22.2 mrd EUR
  6. Telenor                     19.3 mrd EUR
  7. Telecom Italia           16.7 mrd EUR
  8. BT                            16.1 mrd EUR

 

TeliaSonera mobiili-palvelujen Euroopan kärjessä

Ruotsi    1.    Telia, Halebop

Suomi    2.    Sonera, TeleFinland

Norja     2.    NetCom, Chess

Tanska  2.    Telia, Call me, Dig

Viro      1.    EMT, Dill

Latvia  1.    LMT, OKarte, Amigo

Liettua  1.    Omnitel, Ezys

Espanja  4.    Yoigo

 

    TeliaSonera laajakaista-, kiinteiden yhteys-, VOIP- ja

    TV-palvelujen Euroopan kärjessä

Ruotsi    1. Laajakaista 1. Kiinteä verkko 1. VOIP 4. TV

Suomi    1. Laajakaista 2.Kiinteä verkko 3. VOIP 2. TV

Norja    2.  Laajakaista 4. VOIP 10.TV

Tanska  3. Laajakaista  4. Kiinteä verkko 3. VOIP 10. TV

Viro  1. Laajakaista 1.Kiinteä verkko 1.VOIP 2. TV

Liettua 1. Laajakaista 1. Kiinteä verkko 1.VOIP 1.TV

 Latvia  1. Laajakaista 1. Kiinteä verkko 1.VOIP 1.TV

TeliaSonera kärjessä myös Euraasiassa

Azerbaizan      1.    Azercell

Georgia           1.    Geocell

Kazakstan       1.    Kcell

Moldova          2.    Moldcell

Tadjikistan      1.    Tcell

Uzbekistan      2.    Ucell

Nepal              2.    Ncell

Venäjä            2.    MegaFon

Turkki             1.    Turkcell

Ukraina          3.    Life

 

TeliaSoneran toimipisteet maailmalla, yhteensä 22 kpl

Itävalta (Wien), Kiina (Hong Kong), Tsekki (Praha), Tanska (Kööpenhamina), Suomi (Helsinki, Tampere), Ranska (Pariisi),

Saksa (Frankfurt), Unkari (Budapest), Italia (Milano), Hollanti (Amsterdam), Puola (Warsova), Venäjä (Moskova, Pietari),

Singapore, Espanja (Madrid), Ruotsi (Tukholma, Malmö, Göteborg),

Ukraina (Kiev), Englanti (Lontoo), Yhdysvallat (Herndon, VA)

TeliaSonera International Carrier

On yksi maailman johtavista ja Euroopan suurin tietoliikennepalvelujen

tarjoajista, joka tarjoaa monipuolisia valokuitupohjaisia tietoliikenne-

palveluja ja infrastruktuuria myös muille teleoperaattoreille ja palvelujen

tarjoajille.

Se omistaa ja operoi maailmanlaajuista, yli 43 000 km:n pituista

valokuitu-verkkoa.

Verkko kulkee yli 200:n liityntäpisteen ja 35:n maan halki Euroopassa,

Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

Verkkoa valvotaan 24h/7pv/365pv eri valvontapisteistä käsin.

Tämän verkon toiminta on isäntänämme toimineen

Ismo Eskelin vastuulla !

TeliaSoneran logoja eri aikakausilta

   

Ajankohtaista


 2.10.-24  Vesalta tarkempia tietoja pikkujouluristeilystä , Ks.Jäsentiedotteet

============================

Jäsentiedote 4/2024 on ilmestynyt ja luettavissa Jäsentiedotteissä
==============================

Raijan teatteritarjontaa tarkemmin  Tapahtumavinkeissä

========================

 

 Viron saarikierros 21.- 26.8.
 Ks. kuvia retkestä Kuvagalleriassa

====================