Koonnut Martti Turpeinen 31.12.2011
Ruotsinvallan aika
Venäjänvallan aika
Itsenäisyyden aika
Lähteet
Oiva Turpeinen:
200-vuotta historiaa lennätinlaitoksesta, v.1996 ”Yhdistämme” osat 1 ja 2
PTL:n insinöörikunnan 30v- julkaisu, v. 1974
Ylijohtaja V.A. Johanssonin artikkeli
Eino S. Repo:
Helsingin Puhelinlaitos 1882-1957, v. 1956
1960-1970 lukujen Lennättäjä-lehdet
Keijo Toivola:
Poimintoja teletoimen historiasta, osa 4
Kertomus Suomen Matkaviestinnästä, v. 1992
RUOTSIN VALLAN AIKA 1150–1809
Posti 1600-luvulla
Virallisesta postinkuljetuksesta huolehtivat talonpojat,
jotka suorittivat holliosuutensa eli kyyditysvelvollisuutensa
kuljettamalla Kruunun virkamiesten ja heidän suostumuksellaan joskus myös yksityishenkilöiden kirjeitä.
Postiasetus määräsi virallisen postin kuljettajaksi
”postitalon omat pojat” aina 1900-luvulle asti.
Ruotsin hallitus, kenraalikuvernööri Pietari Brahen aloitteesta
ilmoitti katsovansa tarpeelliseksi järjestää Suomeen Postilaitos.
Lennätin v. 1796
Otettiin Optinen Lennätinlinja käyttöön Suomen ja Ruotsin välillä.
Linja kulki etelärannikkoa myöten Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsiin.
VENÄJÄN VALLAN AIKA 1809-1917
Eri maissa käynnistyi kansallisten sähkölennätinverkkojen rakennus.
Myös mannerten välisiä sähkölennätinlinjoja rakennettiin, esim.
Atlantin yli Euroopasta Yhdysvaltoihin, sekä Persianlahden poikki Euroopasta Intiaan.
Lennätin v. 1850
Venäjän Keisari Aleksanteri II päätti uhkaavan Krimin sodan
takia käynnistää sähkölennätinverkon rakentamisen.
Perustettiin Venäjän Keisarikunnan Lennätinlaitos jonka alaisena
Lennätinpiirinä Suomi toimi, pääpaikkana oli Pietari.
Ensimmäiset konttorinhoitajat olivat: Gustaf Rehbinder, Ehrenstolpe,
Colerus ja Emil Öhman.
Valmistui ensimmäinen sähkölennätinlinja Helsingistä Pietariin.
5.6.1855
Lähetettiin ensimmäinen sähkösanoma Helsingistä Pietarin kautta Viipuriin.
9.4. 1862
Lähetettiin ensimmäinen suomenkielinen sähkösanoma Turusta
Elias Lönnrotille hänen 60v päivänään.
Kaksikymmentä Euroopan valtiota laati ensimmäisen kansainvälisen lennätinsopimuksen
samalla perustettiin Kansainvälinen Lennätinliitto (International Telegraph Union, ITU)
Pekka Tarjanne johti ITU:a 1990-luvulla.
Puhelin v. 1876
Alexander Graham Bell keksi puhelimen, eli puhuvan lennättimen.
Vain 18 kk myöhemmin rakennettiin Suomen ensimmäinen puhelinlinja. Metallitehtailija Johan Nissisen Annankadun konttorista Eerikinkadun myyntitiloihin. Ensimmäinen puhelu tiettävästi tehtiin kun Johan Nissisen vaimo kutsui miestään syömään.
Samoihin aikoihin merikapteeni Frans Nordfors Turusta rakensi Forssan puuvillatehtaalta Matkun rautatieasemalle 18 km pitkän puhelinlinjan.
Molemmat linjat rakennettiin kuitenkin ilman virallista lupaa.
Nordfors oli tehnyt vain ilmoituksen maistraatille, kuten silloinen elinkeinoasetus vapaasta elinkeinon harjoittamisesta määräsi.
Ensimmäinen, virallisen rakennusluvan saanut puhelinlinja oli
Lennätinmekaanikko Daniel Johannes Wadenin rakentama puhelinjohto asunnostaan Yrjönkatu 29:sta Aleksanterinkatu 52:een, jossa
toimi Suomen Lennätinpiirin hallitus ja Helsingin aluekonttori.
Ensimmäinen käsivälitteinen keskus perustettiin Turkuun.
Perustettiin Suomen ensimmäiset yksityiset puhelinlaitokset Turkuun, Tampereelle Helsinkiin, Viipuriin ja Ouluun. Tässä aikajärjestyksessä.
Suomen Lennätinpiiri huolestui puhelinliiketoiminnan luisumisesta yksityisiin käsiin ja se esittikin Pietarin pääkonttorille Lennättimen ja Postin yhdistämistä Suomalaiseksi virastoksi.
Yhdistämisen tarkoituksena oli lisätä Lennätinpiirin ominaispainoa että se pystyisi nopeammin ja tehokkaammin ottamaan nopeasti kasvavaa puhelinliikennettä haltuun.
Pietarin vastustuksesta huolimatta Keisarilta tuli lupa yhdistämiselle.
Suomen Suuriruhtinaskunnan Posti- ja lennätinlaitos syntyi.
Pääkonttori säilyi kuitenkin Pietarissa edelleen.
Henkilöstön palkkauksessa uuteen virastoon nousi käytännön ongelmaksi venäjänkielen pakollisuus.
Ensimmäiset kaukopuhelinyhteydet avattiin Helsingin ja Porvoon,
sekä Turun ja Naantalin välillä.
Venäjän keisari antoi Suomen senaatille puhelinasetuksen, eli ”julistuksen niistä ehdoista, joilla telefoonijohtoja saadaan asentaa ja käyttää”.
Julistuksen aikoihin yksityisiä puhelinlaitoksia oli kuitenkin jo 19 kaupungissa ja niissä puhelimia yhteensä 1860 kpl.
Tällainen kehitys oli mahdollista kun Suomen senaatilla oli ”Pietarin lupa” itsenäisesti antaa toimilupia puhelinlaitosten perustamiselle.
Näin oli käytännössä syntynyt Suomeen ensimmäiset kilpaillut telemarkkinat.
Perustettiin yksityinen Etelä-Suomen Kaukopuhelin Osakeyhtiö huolehtimaan kaukopuhelinliikenteestä.
Heti seuraavana vuonna se julkaisi ensimmäisen puhelinluettelon tilaajistaan.
Keisarin antamaan puhelinasetukseen lisättiin myös lennätintoimi.
Valtion sähkölennätin- ja puhelinverkkoa laajennettiin.
Lennätinliikenne hoitui radiolennättimissä morsekoneilla ja puhelinliikenne käsivälitteisenä.
Virallisesti puhelintoimi ei vielä kuulunut Lennätinlaitoksen tehtäviin.
Suomen Lennätinpiirin ja Suomen Posti- ja lennätinlaitoksen
Lennätintirehtöörit itsenäisyyteen asti:
Otto Nyberg 1859-1873
Gustav Rehbinder 1873-1874
K.R.C.W Spåre 1874-1891
E.G. Krogius 1891-1900
Alexander Nyberg 1900-1916
Arkadi Kouzov 1916-1917
ITSENÄISYYDEN AIKA
Perustettiin Suomen valtion lennätinlaitos.
Itsenäistymisen jälkeen valtio alkoi harjoittaa myös puhelintointa.
Venäjän puolustusvoimien hallussa olleet puhelinlinjat tulivat nyt
Suomen valtion omistukseen. Näillä linjoilla alettiin välittää liikennettä joka oli etupäässä kaukopuhelinliikennettä.
1.4.1917
Perustettiin Helsingin Lennätinvirkamiesten yhdistys rav. Apollossa.
Turkuun ja Tampereelle perustettiin myös omat yhdistykset.
15.7.1917
Perustettiin Helsingissä Suomen Lennätinvirkamiesliitto LVL ry.
Teknikot toimivat liitossa omana ryhmänään.
Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli J.E. And ja
sihteerinä toimi Einar Risberg.
Myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi Reino Vihervaara
ja hallituksessa istui mm. Taisto Laukkanen ja Pehr-Erik Bäckström
LVL toimi v. 1962 asti jolloin perustettiin Teleliitto ry.
Valtion puhelin
Käynnistymisessä oli paljon teknisiä ongelmia.
Puhelinverkko, johdot, välityslaitteet ja puhelinkoneet olivat huonokuntoisia. Kuuluvuus oli myös kehno varsinkin pitkillä etäisyyksillä.
Lankalinjoja oli yhteysväleillä:
Helsinki – Viipuri
Helsinki – Turku
Helsinki – Kouvola
Turku – Kokkola (Sievi)
28.1.1918
Tehtiin sopimus ulkomaan lennätinliikenteen välityksestä Det Store Nordiske Telegraf Selskabetin kanssa, jolla oli Suomea paremmat lennätinlinjat Ruotsiin ja sitä kautta muualle Eurooppaan.
Valtion monopolilaki kaukopuhelin- ja sähkösanomaliikenteen hoidosta vahvistettiin lennätinlaiksi.
Rakennettiin ensimmäinen ulkomainen puhelinlinja Helsingistä Tallinnaan.
Rakennettiin puhelinlinja Ruotsin ja Suomen välille, Torniosta Haaparantaan.
Perustettiin Suomen Radiosähköttäjäliitto ry
Perustettiin Suomen Puhelinlaitosten Liitto.
4.7.1922
Otettiin Suomen ensimmäinen automaattikeskus käyttöön Helsingin Töölössä (HPY:n toimesta)
Valtio lunasti runsaasti yksityisiä puhelinlaitoksia.
Samalla kun valtio lunasti puhelinlaitoksia ja niiden rakentamia kaukopuhelinjohtoja se rakensi myös uutta verkkoa uusille alueille.
Puhelinjohtoja alettiin myös sijoittamaan maakaapeleihin.
15.2.1925
Alkoi PLL:n radiotoiminta kun perustettiin radioasemat Hankoon, Santahaminaan ja Vaasaan.
Sähkösanomaliikenne oli valtaosaltaan ns. Korusähkeiden välitystä.
Korusähkösanomien tuloista osansa saivat myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto,Tuberkuloosin vastustamisyhdistys, Sydäntautiliitto.
Sähkeiden sisäänjättötavat:
50% puhelimitse 021:een
25% tuotiin toimipaikkaan
25% kirjoitettiin telexillä (Tieto ajalta kun telex oli käytössä)
Sähkeiden perilletoimitustavat:
50% sähkeiden kantajilla (lähetit, autot, mopot)
20% postitse
17% puhelimitse
7% telexillä (Tieto ajalta kun telex oli käytössä)
6% taxilla
Suomen Lennätinlaitoksen päälliköt v. 1918 – 1927
Emil Öhman 1918-1926
E.E. Majanpää 1926-1927
Hallinto-osasto: N.F. Hammaren
Liikenneosasto: Einar Risberg
Teknillinen osasto: Aarne Solin
Ulkomaan toimisto: E.A. Berg
Syntyi itsenäisen Suomen Posti- ja lennätinlaitos (PLL),
jonka pääkonttori oli Helsingissä.
Sen hallinnollisena yksikkönä toimi Posti- ja lennätinhallitus (PLH)
Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajat v. 1927 – 1993
G.E.F. Albrecht 1927-1943
S.J. Ahola 1943-1962
Oiva Saloila 1962-1977
Pekka Tarjanne 1977-1989
Pekka Vennamo 1989-1993 (PTL virastona ja liikelaitoksena sekä Suomen PT Oyj)
Posti- ja lennätinlaitos julkaisi Suomen Yleistä Puhelinluetteloa,
Helsinkiä lukuun ottamatta. (HPY:llä oli oma luettelo).
PLL:n luettelotoiminnasta yhtenä vastaavana toimi Kurt Westerlund.
1990-luvulla luettelotoimintaa jatkettiin Kuluttajapalvelut- ja
Erityisliiketoiminta-yksiköiden toimesta.
Silloiseen toimituskuntaan kuului Heikki Jämsänen ja Pekka Määttänen.
Myöhemmin herrat siirtyivät FONECTA Oy:n palvelukseen jossa mm. luettelotoiminta jatkui muiden palvelujen ohessa.
5.11.1933
Perustettiin Teknisen henkilöstön oma yhdistys,
PLL:n lennätin-, puhelin- ja radioteknikkojen liitto.
Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli yli-insinööri A. Solin.
(v. 1949 liiton nimi muutettiin Valtion Viestiteknikot ry:ksi, VVT).
Perustettiin Suomen Valtion Puhelinvirkailijat ry.
v.1943 nimi muuttui Puhelinvirkailijaliitto ry:ksi, toimintaa oli v.1983 asti
Hilja Malin toimi yhtenä perustajajäsenenä ja myös puheenjohtajana.
Myöhemmin puheenjohtajina toimivat Hertta Taljala, Irja Siitarinen ja Pirkko Hirvonen.
Lunastettiin Etelä-Suomen Kaukopuhelinyhtiö valtiolle.
Asetuksella määriteltiin PLL:n tehtäväksi hoitaa valtakunnallisesti valtion posti-, lennätin-, puhelin- ja radiotoimintaa.
Toimintaa johti PLH:n pääjohtaja sekä osastojen johtajat.
Liikenteen hoito tapahtui linjahallinnossa.
Suomi oli jaettu puhelinpiireihin ja teknikkoalueisiin.
Rakennus- huolto- ja kunnostustöiden takia kehitettiin myös
koko maan käsittävä Puhelinrakennuspiiri v. 1952.
Aulis Salin johti puhelinverkon rakentamista v. 1963-1971.
Puhelinpiiri-organisaatio (10kpl)
Etelä-Suomen piiripäälliköt:
Artturi Varis 1941-1944
Lauri Ståhlhammar 1944-1946
Yrjö Tiainen 1946-1953
Pentti Muukari 1953-1981
Aulis Salin 1982-1984
Mikko Pirinen 1984-1989
Seppo Kumpula 1939-1991
PLL:n tuotantolaitoksina toimivat tuolloin: Televa, Turun asennuspaja
ja keskusautokorjaamo.
PLL:n Radiotoiminta tarkoitti käytännössä Meriradiotoimintaa, rannikkoradioasemien rakentamista ja ylläpitoa sekä liikenteenhoitoa.
Myöhemmin tehtäviin lisättiin vielä kansainvälinen ääniradio- ja televisio-ohjelmasiirtotoiminta.
Ulkomaisen sähkeliikenteen kannalta tärkeitä radioasemia olivat
Nummela (lähetys) ja Keimola (vastaanotto).
Valmistui Pääpostitalo Mannerheimintielle. Korkeavuorenkadun ja
Pohjois-Makasiininkadun keskukset ja niiden koko toiminta siirrettiin uusiin tiloihin. (Postitalon tilat kävivät heti alkuunsa ahtaiksi)
Talvi- ja jatkosodan aikana lennätin- ja puhelinyhteyksien valvonta siirtyi suurelta osin PLL:ltä Puolustusvoimille.
Lennättimen toiminta mm. siirrettiin kenttätykistön Töölön kasarmiin.
Pääpostitalolla toimivat mm. PLH, A-portaassa ja B-portaassa
Helsingin Puhelin- ja Lennätinkonttorit.
Puhelinkonttori
Konttorinhoitajina ja apulaiskonttorinhoitajina ovat toimineet
Paavo Halonen, Reino Vihervaara, Valto Mattila ja Hans Molander.
Vuodesta 1937 Puhelinpalveluja olivat:
Herätys, määräaikainen
Puhelinvahti, vastaanottajan poissaollessa soitot yhdistyivät pv:lle
Puhelinneuvottelu
Aikatiedotus (Neiti Aika)
”Valtio-Riks”
Näin vastattiin tilaajapöydissä asiakkaan soittaessa.
Asiakas kertoi mihin hän haluaa soittaa ja riksi vastasi ”ilmoitan”
joka tarkoitti että asiakkaalle soitetaan kun yhteys on kytketty.
Tilaajalapun saatuaan kaukopöydän välittäjä soitti osoitepaikkakunnan
keskukseen tai lähimpään kauttakulkukeskukseen.
Osoitepaikkakunnan keskus soitti vastaanottajalle, kun siellä vastattiin
puhelu yhdistettiin tilaajalle. Jos asiakkaat eivät heti tajunneet aloittaa puhelua välittäjä kehoitti ”olkaa hyvä puhukaa”.
Lennätinkonttori
Konttorinhoitajina ja apulaiskonttorinhoitajina ovat toimineet
E.I. Roine, Niilo Vehmainen, Toivo Tuomi, Olli Harmiala, Hugo Leimu
Lennätinkonttorin eri osastoja:
Ulkomaanliikenneosasto, Kotimaanliikenneosasto, 021, Kassa, Koruosasto, Perilletoimitusosasto ja Sähkeiden perilletoimittajat.
Lisäksi B-portaassa toimi Lennätintekninen yksikkö, jossa työskentelivät
Eira Holm, sekä telexteknikot.
Perustettiin Lennättäjä ry, jossa oli edustettuna LVL, PVL ja VVT
Ensimmäinen puheenjohtaja oli Antero Kajanto (1944-1964)
Myöhemmin puheenjohtajina toimivat Reino Vihervaara ja Reijo Nikula.
Perustettiin PLL:n Insinöörikunta ry. (DI:t ja Ins.)
(1990-luvulla puheenjohtajana toimi Magnus Lemström)
Lennätin- ja puhelinverkkoja kehitettiin ja laajennettiin vauhdilla.
Otettiin ensimmäinen Telex käyttöön.
Ensimmäinen Telextilaaja oli Ilmatieteen Laitos.
Perustettiin Posti- ja Lennätinlaitoksen ja Postipankin sopimuksella avustuskassa YHTEISAPU.
Kassaan kuuluivat posti-, puhelin- ja lennätinvirkamiehet.
Kassan tarkoituksena oli turvata PLL:n virkamiesten eläkkeelle lähtöä jakamalla siinä vaiheessa sinne säästettyjä varoja.
Kuoleman tapauksissa omaisille maksettiin 2500 mk hautausapua.
Vakinaisen viran saatuaan virkamiehet joutuivat ”pakkosäästämään”
neljännesvuosittain palkan määrään perustuvan summan kassaan. Summa vaihteli palkan kehittymisen mukaan 70-140 markan välillä.
Kassan varoja kavallettiin epäselvissä olosuhteissa ja se asetettiinkin
konkurssiin v. 1990. Virkamiesten säästämät rahat jäivät saamatta.
1950-luvulle siirryttäessä yksityisiä puhelinlaitoksia oli vielä n. 700 kpl.
1950-luvulla
Käynnistyi ”virallisesti” PLL:n kansainvälinen Telealan yhteistyö, erilaisten tietoliikennesopimusten teon muodossa.
Yhteistyötä tehtiin käytännössä muiden eurooppalaisten maiden kanssa.
CEPT toimi Euroopan telehallintojen yhteistyöelimenä
CCITT toimi lennätin- ja puhelintoimen komiteana (CCIT + CCIF)
EURODATA FOUNDATION oli CEPT:n työryhmä jonka tehtävänä oli
Tuttuja nimiä matkan varrelta: Tauno Puolanne, Rauno Alander,
Leif Nyberg ja Tauno Stjernberg.
Suomessa alettiin rakentamaan kattavaa radiolinkkiverkkoa.
Perustettiin Teletekniset Hallintovirkailijat TEKLINTO ry
Olympiavuonna alkoi kuvalennätintoiminta Telefoto-laitteilla.
Samana vuonna alkoi myös PLL:n näkyvä rooli tarjota telepalveluja erilaisissa kansainvälisissä ja kansallisissa tapahtumissa.
Käytännössä tehtävänä oli toimia Press Centerissä lehdistön apuna
Tässä listaa erilaisista tapahtumista: (Tilapäiset telepalvelut)
1952 Helsingin Olympialaiset
1969-1970 SALT-neuvottelut, telepalvelu hot. Marskin M-klubilla
1971 Yleisurheilun EM-kisat, telepalvelu Stadionilla
1972-1975 ETYK-kokoukset, telepalvelut Dipolissa, Marskissa, Lentoasemalla ja Finlandia-talolla.
1974 Jääkiekon MM-kisat, telepalvelu Jäähallilla
1978 Hiihdon MM-kilpailut Lahdessa, telepalvelu hiihtostadionilla
PLL:n Diplomi-insinöörit perustivat oman yhdistyksensä.
Perustettiin PLL:n Autoteknikot ry
Otettiin käyttöön ensimmäinen automaattinen kaukoliikenteen
yhteysväli Helsingistä Tampereelle.
Se oli teknisesti hieno saavutus, mutta mitalin toinen puoli tarkoitti
sitä että moni puhelunvälittäjä menetti työpaikan.
Silloin herätettiinkin kysymys mitä tapahtuisi tulevina vuosina kun automaatio vapauttaisi tuhansia käsipareja puhelinkeskuksista.
17.2.1959
Puhelinvirkailijaliitto ry pyysi PLH:ta ryhtymään toimiin jäsenkuntansa etujen hoitamiseksi kaukoliikenteen automatisoinnin takia.
Vetoomus johtikin siihen että PLH:n esityksestä Valtioneuvosto antoi
syksyllä 1959 valtion virastoille ja laitoksille suosituksen ottaa avoimiin
tehtäviin automaation takia eroamaan joutuvia puhelunvälittäjiä.
Automaattinen Telex-liikenne ulkomaille alkoi.
Tapahtui PCM-järjestelmien käyttöönotto
1960-luvulla
Perustettiin Posti- ja Teleopisto.
Opiston johtajana ja opettajina toimivat mm. Oso Laakso,
Taisto Laukkanen ja Olle Bäckström.
USA:ssa kehitettiin ensimmäinen hajautettu tietokoneverkko ja
Internet-protokolla, maailman laajuisen ARPANET-verkon kylkiäisenä.
(TCP-IP, Internetin perustana oleva tiedonsiirtokäytäntö tuli v.1972)
Perustettiin Teleliitto ry. (LVL lakkautettiin)
Puheenjohtajana jatkoi Reino Vihervaara aina v.1969 asti, jolloin
hän luopui sekä Teleliiton että Lennättäjä ry:n puheenjohtajuudesta.
Tilalle molempiin tehtäviin valittiin Reijo Nikula.
Lennättäjä ry julkaisi Lennättäjä-lehteä, jossa oli edustettuna
LVL (Vihervaara, Nikula), PVL (Hertta Taljala) ja VVT (Nils Virtanen)
Telexliikenne automatisoitiin.
Telex oli käytössä aina 1990- luvulle asti, jolloin Internetin kautta lähetettävät sähköpostit alkoivat syrjäyttää sen.
Samana vuonna alkoi Datasiirto telex- ja puhelinverkossa.
Ensimmäinen asiakas oli Kesko, yhteys Joensuusta Helsinkiin.
Keskolle myönnettiin lupa 4 modeemin käyttöön.
12.8.1969
Det Store Nordiske Telegrafselskapet lopetti toimintansa postitalolla.
Osa henkilöstöstä siirtyi PLL:n palvelukseen.
Perustettiin uusi yhdistys, PLL:n Suunnittelijat ja Tutkijat ry
PLL:n kokonaistuloksesta tehty tilinpäätös kertoi tulojen jakaantuneen seuraavasti: Teletoimi 51% (489milj.mk) ja Postitoimi 49 % (469milj.mk
Maan ensimmäisen laitesuojan louhintatyöt valmistuivat Tähtitorninmäellä.20.000 kerrosneliön suojiin tultaisiin sijoittamaan automaattiset koti- ja ulkomaan liikenteen puhelinkeskukset, Telex-keskus, käsivälitteinen varakeskus, tietokonekeskus, lääninhallituksen johtopaikka, Merenkulkuhallituksen väestönsuoja, keittiö, ruokala, majoitus- ja sosiaaliset tilat sekä kone- ja kiinteistötekniset tilat.
Tähtitorninmäen käyttöönotto tapahtui v. 1977.
PLL:n henkilöstöä luolassa oli n. 200.
Kaukopuhelinliikenne ulkomaille käynnistyi.
Posti-Tele oli Suomen suurin työnantaja, työllistäen yli 46.000 henkilöä.
Avattiin autoradio-puhelinverkko. (ARP)
Suomen kehitys tietoyhteiskunnaksi alkoi.
Koko puhelinverkko automatisoitiin ja puhelunvälityksestä luovuttiin.
PLH:n Lennätinosaston johtajan Ensio Sorvarin johdolla ja valtiovallan
rahoituksen avulla puhelinverkon automatisointi vietiin loppuun.
Kysyttiin taas ”minne puhelunvälittäjät” ?
Irja Siitarinen antoi haastattelussa lausunnon että kyse on n. 8000 puhelunvälittäjän irtisanomisesta valtion puhelintoimesta.
Irjan laskelmien mukaan v. 1959-1980 välisenä aikana tapahtunut puhelinliikenteen automatisointi oli koskenut 7950 puhelunvälittäjää, joista uusiin tehtäviin siirtyi 4903 (62%) ja sijoittamatta jäi 1678 (21%).
Uudelleen sijoittuneiden kohteina olivat PLL 47%, valtion muut virastot ja laitokset 23%, kunnat ja kuntaliitot 9% ja yksityiset työnantajat 7% ja muihin tehtäviin 14%. Mm. Puolustuslaitokseen sijoittui n. 500 henkilöä.
Luonnollinen poistuma oli myös merkittävä, sillä erilaisille eläkkeille siirtyi n. 800 puhelunvälittäjää.
Kaikki uudelleensijoittuneet siirtyivät uusiin tehtäviin virkoineen, eli palkkausmäärärahoineen ja uudelleen kouluttautuivat Ammatillisten Oppilaitosten kautta, mm. Helsingissä ja Lahdessa.
Yleisestä puhelinverkosta käsivälitteiset keskukset hävisivät kokonaan, kun viimeisenä Pellon keskus automatisoitiin.
Yleinen Datasiirtoverkko (YDV) otettiin samanaikaisesti käyttöön kaikissa pohjoismaissa.
Ensimmäinen palvelu oli nimeltään DATEX. (Teletex -83, Datapak -85)
Posti- ja lennätinlaitos muuttui Posti- ja telelaitokseksi (PTL)
Organisaatiossa yksiköiden nimet muuttuivat vastaavasti:
Posti- ja telehallitus (PTH) ja Telepiirit ja Telealuekonttorit.
Perustettiin TeleSeniorit
Puheenjohtajina ovat toimineet Astrid von Bondsdorff, Pentti Kajanne
ja Irja Siitarinen, joka toimii nykyisenä puheenjohtaja.
Avattiin NMT-verkko
Commodore 64 julkistetaan
Telepäätelaitteiden vapautuminen alkoi.
Puhelinvirkailijaliiton toiminta päättyi, henkilöt siirtyivät Teleliittoon.
Apple Macintosh julkistetaan
Avattiin NMT 900-verkko
Telealuekonttorit lakkautettiin.
Tehtävät ja henkilöstö siirrettiin Telepiirikonttoreihin
Käyttöönotettiin valtakunnalliset puhelinpalvelut
9800-lähilinja sekä 9700-teletori.
14.4.1988
Yksityinen Oy Datatie Ab sai toimiluvan paikallisella tasolla.
PTL perusti kilpailevaksi yksiköksi Oy Yritysverkot Ab:n jonka
toimialueeksi tuli koko maa.
Datapakin (PLL) ja Digipakin (HPY) X.25-pakettiverkkojen yhteisliikenne
alkoi liikenneministeriön määräyksestä.
Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi.
Liikelaitosuudistus loi uudet talouden perusteet kaikelle toiminnalle.
Laki painottui resurssiohjauksen lisäksi myös tulosohjaukseen.
Tulosjohtaminen toi tullessaan Business Control- järjestelmän.
PTL:n päätavoite ei ollut voiton maksimoiminen, sen oli kuitenkin saavutettava asetetut tulostavoitteet ja tuloutettava valtion budjettiin sille määrätty tuottovaade.
Laitoksen keskeinen talous-strategia oli omarahoitteisuus eli laitos hoitaisi pääosin rahoituksen ilman valtion budjetin tukea.
Keskus- ja linjahallinnon ”byrokratiaa” purettiin siirtymällä tulosyksikkö johtamismalliin. Liiketoimintajohtamisen rinnalle kehitettiin ns. arvojohtaminen.
Teleliikenteen kova ja nopea kasvu loi jatkuvasti uusia telepalveluja ja sitä kautta monenlaisia hinnoittelutarpeita, jossa oli huomioitava kilpailijoiden hinnoittelu. Se oli aika haasteellista aikaa.
PTL hallinnoi Suomen kauko- ja ulkomaanpuhelujen välittämistä aina vuoteen 1992 saakka, jolloin valtioneuvosto alkoi myöntää muille telealan toimijoille toimilupia. Tuolloin Telekilpailu varsinaisesti alkoi.
Posti- ja telelaitoksen organisaation johtohenkilöitä
Varatoimitusjohtaja Aulis Salin
Perusverkot Heikki Hakalin
Matkapuhelinverkot Aimo Koski
Alueellinen toiminta Mikko Pirinen
Lisäarvopalvelut Hannu Halme
Talousjohtaja Kari Kosonen
Henkilöstöjohtaja Uolevi Kolehmainen
Puhelinlaitosten Liitto, Alueelliset Puhelinlaitokset ja Oy Datatie Ab
perustivat Kaukoverkko YSI Oy:n kilpailemaan valtakunnallisesti
PTL:n Yritysverkkojen kanssa.
Telepiirit siirtyivät historiaan.
PTL avasi GSM-verkkonsa ensimmäisten joukossa koko maailmassa.
Kaukoverkko oli täysin digitalisoitu.
Verkon käyttötoiminta keskitettiin Jyväskylän pääkäyttökeskukseen.
Internetissä oli yli miljoona tietokonetta.
Kaukopuhelujen monopoli puretaan kokonaan.
PTL menetti kaukopuhelujen monopolin ja kilpailijoiksi toimialalle tuli Finnet, Telivo ja Ålands Mobiltelefon.
Perustettiin PTL:n henkilöstön Eläkesäätiö.
PTL:n yhtiöittämispäätös, emoyhtiöksi tuli Suomen PT Oy.
Liiketoiminta jakaantui Suomen Posti Oy:ksi (Posti) ja
Telecom Finland Oy:ksi (Tele).
(Samalla viimeinenkin kytkös Postiin katkesi).
Yhtiöittämisen seurauksena henkilöstöä vähennettiin n. 3000:lla,
jotta yhtiö saataisiin kilpailukykyiseksi.
Palvelutoiminta muuttui Liiketoiminnaksi.
Ulkomaanpuhelinliikenne avattiin kilpailulle.
Perustettiin Tietoliikenneliitto TLL ry.
Ensimmäinen puheenjohtaja oli Pirjo Tammilehto.
Liittoon kuului DI:t, Insinöörit, Teknikot, Teleliitto ja VVT
Jäsenmäärä oli yli 5000.
Hakupalvelu www.Yahoo.com aloittaa toiminnan.
Yhtiö toimi nimellä Telecom Finland Oy (Tele).
Telen verkossa oli yli miljoona matkapuhelinta.
Yhtiö yksityistettiin ja nimi muuttui Sonera Oy:ksi.
Soneraa hallinnoivaksi emoyhtiöksi tuli Sonera-Yhtymä Oyj.
Yhtiö listautui Helsingin pörssiin ja vuotta myöhemmin
yhdysvaltalaiseen NASDAQ-teknologiapörssiin.
Aulis Salinille myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi.
Sonera pyrki laajentamaan liiketoimintaansa investoimalla
3,5 miljardia euroa Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon (UMTS) toimilupaan yhdessä espanjalaisen Telefonican kanssa.
Ko. yhtiöt perustivat toimintaa varten yhteisyrityksen Group 3G:n
Sonera vetäytyi Saksan liiketoiminnasta ja kirjasi 4,3 miljardin euron tappiot.
26.3.2002
Telia ja Sonera ilmoittivat yhdistymisaikeistaan.
1.1.2003
TeliaSonera syntyi virallisesti.
Yhtiön pääkonttori on Tukholmassa.
Viralliset nimet: TeliaSonera Finland Oyj ja TeliaSonera Sweden AB.
Erilliset brändinimet Telia ja Sonera säilyvät toistaiseksi kummankin maan kansallisilla markkinoilla.
Suomessa TeliaSonera käyttää Sonera-brändin lisäksi palvelubrändiä Tele Finland Oy.
TeliaSonera ilmoitti toimenkuvanaan olevansa johtava pohjoismainen teleoperaattori, joka tarjoaa kiinteiden- ja mobiiliverkkojen tietoliikennepalveluja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille.
Yhtiön osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman pörsseissä.
Soneran ja TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtajat
Pekka Vennamo (Sonera) 1998-1999
Aulis Salin (Sonera) 1999-2001
Kaj-Erik Relander (Sonera) 2001-2001 (8kk)
Harri Koponen (Sonera) 2001-2002
Anni Vepsäläinen (Sonera/TeliaSonera) 2003-2005
Esa Korvenmaa (Sonera/TeliaSonera) 2005-2005 (7kk)
Juho Lipsanen (TeliaSonera) 2005-2006
Esa Rautalinko (TeliaSonera) 2007-2009
Juha-Pekka Weckström (TeliaSonera) 2009-
Tietoliikenneliitto TLL ry liittyi Toimihenkilöunioni TU:n.
TU toimi vuosina 2001-2010.
Perustettiin Ammattiliitto PRO, johon myös TU liittyi.
TeleSenioreiden perustamisesta 30v.
8.12.2011 pidetyssä juhlassa esiintyi mm. Lasse Liemola ja ”Stadin slangi”
Soneran omistuksessa olevia yhteistyökumppaneita
Auria Oy / Auria Netrworks (2001)
- Loimaan Seudun Puhelin, Turun Puhelin, Lännen Puhelin ja Salon Seudun Puhelin.
Turun kaapeli-TV
Sonera Smarttrust ja ZED-yksikkö (1998)
- Smarttrust oli Harri Vatasen ideoima liiketoiminta joka keskittyi tietoturvapalveluihin. Yksikkö toimi v. 2002 asti.
- ZED-yksikkö keskittyi kännykkäpalveluihin.
Tele Finland Oy (2004)
- Yhtiö toimii Soneran ns. ”halpaoperaattorina”.
TeliaSonera Sweden AB:n historiaa
TeliaSonera
Toimitusjohtaja Lars Nyberg
Toimiala Telekommunikaatio
Henkilökuntaa (2010) 29 734
Liikevaihto (2010) 106,6 mrd SEK
Liikevoitto (2010) 30,1 mrd SEK
Tilikauden tulos 23,6 mrd SEK
Markkina-arvo (2011) 27,82 mrd Euroa
Pääomistajat Ruotsin valtio 37,3 %
Suomen valtio 13,7 %
Liiketoiminta-alueet
Kannattavan kasvun ja maiden rajat ylittävien synergiaetujen
varmistamiseksi TeliaSonera on organisoitu kolmeen kansainväliseen
liiketoiminta-alueeseen:
Mobility Services
- Matkaviestinliiketoimintaa Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Liettuassa, Latviassa, Virossa ja Espanjassa.
Broadband Services
- Liiketoiminta-alueeseen kuuluu toimintoja Ruotsissa, Suomessa,
Norjassa, Tanskassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa, sekä
kansainvälinen verkkokapasiteettiliiketoiminta.
Eurasia
- Matkaviestintoimintaa Kazakstanissa, Azerbaidzanissa, Uzbekistanissa, Tadzikistanissa, Georgiassa, Moldovassa ja Nepalissa.
- Liiketoiminta-alue vastaa myös TeliaSoneran osakeomistuksen
kehittämisestä venäläisessä MegaFonissa ja turkkilaisessa Turkcellissa.
Liiketoiminta-alueet kantavat täyden vastuun oman liiketoimintansa tuloksesta.
Ruotsissa ja Suomessa on erillinen myyntiyksikkö, joka vastaa kaikesta myynnistä yritysasiakkaille.
TeliaSonera viidenneksi suurin Teleoperaattori Euroopassa
TeliaSonera mobiili-palvelujen Euroopan kärjessä
Ruotsi 1. Telia, Halebop
Suomi 2. Sonera, TeleFinland
Norja 2. NetCom, Chess
Tanska 2. Telia, Call me, Dig
Viro 1. EMT, Dill
Latvia 1. LMT, OKarte, Amigo
Liettua 1. Omnitel, Ezys
Espanja 4. Yoigo
TeliaSonera laajakaista-, kiinteiden yhteys-, VOIP- ja
TV-palvelujen Euroopan kärjessä
Ruotsi 1. Laajakaista 1. Kiinteä verkko 1. VOIP 4. TV
Suomi 1. Laajakaista 2.Kiinteä verkko 3. VOIP 2. TV
Norja 2. Laajakaista 4. VOIP 10.TV
Tanska 3. Laajakaista 4. Kiinteä verkko 3. VOIP 10. TV
Viro 1. Laajakaista 1.Kiinteä verkko 1.VOIP 2. TV
Liettua 1. Laajakaista 1. Kiinteä verkko 1.VOIP 1.TV
Latvia 1. Laajakaista 1. Kiinteä verkko 1.VOIP 1.TV
TeliaSonera kärjessä myös Euraasiassa
Azerbaizan 1. Azercell
Georgia 1. Geocell
Kazakstan 1. Kcell
Moldova 2. Moldcell
Tadjikistan 1. Tcell
Uzbekistan 2. Ucell
Nepal 2. Ncell
Venäjä 2. MegaFon
Turkki 1. Turkcell
Ukraina 3. Life
TeliaSoneran toimipisteet maailmalla, yhteensä 22 kpl
Itävalta (Wien), Kiina (Hong Kong), Tsekki (Praha), Tanska (Kööpenhamina), Suomi (Helsinki, Tampere), Ranska (Pariisi),
Saksa (Frankfurt), Unkari (Budapest), Italia (Milano), Hollanti (Amsterdam), Puola (Warsova), Venäjä (Moskova, Pietari),
Singapore, Espanja (Madrid), Ruotsi (Tukholma, Malmö, Göteborg),
Ukraina (Kiev), Englanti (Lontoo), Yhdysvallat (Herndon, VA)
TeliaSonera International Carrier
On yksi maailman johtavista ja Euroopan suurin tietoliikennepalvelujen
tarjoajista, joka tarjoaa monipuolisia valokuitupohjaisia tietoliikenne-
palveluja ja infrastruktuuria myös muille teleoperaattoreille ja palvelujen
tarjoajille.
Se omistaa ja operoi maailmanlaajuista, yli 43 000 km:n pituista
valokuitu-verkkoa.
Verkko kulkee yli 200:n liityntäpisteen ja 35:n maan halki Euroopassa,
Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Verkkoa valvotaan 24h/7pv/365pv eri valvontapisteistä käsin.
Tämän verkon toiminta on isäntänämme toimineen
Ismo Eskelin vastuulla !
TeliaSoneran logoja eri aikakausilta
Huhtikuun kuukausitapaaminen on ke 24.4.-24 klo 14. Vierailijana on Pekka Heliste, teleläinen maailmalla. Saamme kuulla mm. oleskelusta Malesiassa.
===============
Jäsentiedote 3/2024 30.3.-24 on luettavissa Tapahtumissa . Se sisältää tarkempia tietoja kevään retkistä ja muistuksen jäsenmaksun maksamisesta.
==============
Jäsentiedote 2/2024 on ilmestynyt 5.3.-24 (päiv. 15.3.)
Sisältää mm. ydistyksen vuosikokoustietoja ja kevään retkien tietoja.
Ks. Tapautumat- Jäsentiedotteet
**************** ******************
Kinaporin matkailutiimi tiedottaa:
=============
Operettimatka Tallinnaan to-pe 2.-3.5. -24
Musiikkikomedia Hämeenlinnan kesät. ke 10.7.-24
ks. Tapahtumavinkit
===============