===============================
|
Kinaporin vapaaehtoisten matkailutiimi järjestää: Retki Rajamäelle 11.5.-22 11.5.2022 · Lähtö Mikonkadulta kello 9.30 · Paluu Mikonkadulle n. kello 17.00 · Käymme Nurmijärven kirkossa ja Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen ryypissä · Museossa on neljä kerrosta, ei hissiä! · Hinta 25 euroa (Museokortilla 20 euroa) · Hinta sisältää edellä mainitut kohteet sekä matkan ja lounaan. · Ilmoittautumiset narikassa torstaisin klo 10-12, puhelinpäivystys 041 8051621 klo 14.00 saakka. · Viimeinen maksupäivä 28.4.2022. =================================== |
Poiminta Suomen Senioriliikkeen Sääntömääräisestä syyskokouksesta 27.11.2021
Telesenioreista kokouksessa olivat läsnä Mirjam Palomaa ja Helen Bade
Kokouksen lopussa käytiin vapaata keskustelua järjestön keskeisistä asioista, joiden yhteenveto on liitetty pöytäkirjaan.
Keskusteltiin uusista hyvinvointipalveluista Espoossa ja Vantaalla.
Senioriliikkeentavoitteena on järjestää tilaisuuksia, jossa virkamiehiä mukana ja vastaisivat, miten terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään.
Pienien eläkkeiden korotuksesta ja verotuksesta on tehty kansalaisaloite, joka on kansalaisaloitepalvelussa 1.12. 21 lähtien. Eeva toivoi jäsenten kannattavan aloitetta.
Jäsenet voisivat myös ottaa kantaa lehdissä hyvinvointipalveluiden saatavuuteen.
Puhuttiin ”takaisinsoitto” mahdollisuudesta, lääkäripulasta, josta voisimme tehdä julkilausuman. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen kannanottoja Senioriliikkeeltä.
Keskusteltiin myös lääkkeiden koneellisesta jakelusta keskustelua.
Seniorihyvinvointikeskuksen perustaminen, jossa olisi senioriedustus.
Lisää tilaisuuksia ja tapahtumia toivottiin
Pertti Korpisen kommentti: Mikkelissä ilmainen kokoontumistila. Mukana 58 jäsenjärjestöä. Tilojen kartoitus myös muualla.
Palkkatukihenkilön rekrytoimisesta vuodelle 2022 keskusteltiin. Avustushakemuksia voidaan tehdä Helsingistä, Espoosta, Helsingistä.
Keskusteliin myös voisiko Helsingin kaupunki antaa maksuttoman toimistotilan Senioriliikkeelle. Kinapori? Myllypuro? Kamppi?
Seniorilehti
Lehti tehdään keväällä:
*******************************************************************************************
Hyvät Senioriliikkeen jäsenet
Seniorilehti
Senioriliikkeen toiminnan tavoitteena on alusta alkaen ollut vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen. Nyt virka on perustettu ja maan ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo aloitti työnsä 15.1.2022. Hän antaa haastattelun huhtikuun alussa ilmestyvään Seniorilehteen. Seniorilehteen toivotaan myös jäsenten kirjoituksia, kommentteja, kokemukia hoivasta, palvelujen saatavuudesta, korona-ajan kokemuksista ja muusta mielessä liikkuvista ajatuksista. Lähetä kirje tai sähköposti toimisto@senioriliike.fi tai osoitteella Suomen Senioriliike, Siltasaaarenkatu 4, 00530 Helsinki 1.3.2022 mennessä.. Kirje voidaan julkaista nimimerkillä, jos niin tahdot, mutta tarvitsemme kuitenkin nimesi toimituksen tietoon.
Vanhusasiavaltuutettu Topo tulee myös puhumaan, keskustelemaan ja kuulemaan kokemuksistamme vanhustenhoidosta kokoukseemme myöhemmin keväällä, mikäli koronarajoitukset mahdollistavat tämän. Tästä ilmoitamme erikseen.
Kansalaisaloite
Kansalaisaloite - palvelussa on aloite, jota Senioriliikkeen hallitus kannattaa. Kysymys on työeläkkeiden tasokorotuksesta ja eläkkeiden verotuksesta. Jotta aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, tarvitaan 50.000 kannatusta.
Alla on teksti, jossa tarkemmin sisällöstä. Aloitetta kannatetaan kansalaisaloite -palvelussa. Aloitteeseen pääset suoraan oheisen linkin kautta https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9231
Mikäli haluat allekirjoittaa paperilomakkeella, sen voit tuolostaa aloitepalvelusta. Toimistossamme on myös aloitelomakkeita, joita voit tilata.
Terveisin ja kevään odotuksin
Eeva Kainulainen
Puheenjohtaja
Kansalaisaloitteen sisältö
Oikeutta eläkeläisille työeläkkeiden tasokorotus ja verotuksen eriarvoisuuden korjaaminen.
Vuonna 1996 voimaantullut taitettu indeksi on johtanut siihen, että mitä kauemmin eläkkeensaaja on ollut eläkkeellä, sitä enemmän hän on jäänyt jälkeen niin ansiotulon saajien kuin vasta eläkkeelle siirtyneiden tulojen tasosta. Tämä havainnollistettuna käy ilmi, kun verrataan vuonna 1995 eläkkeelle siirtyneen, tuolloin 65 vuotta täyttäneen henkilön vuoden 2020 eläketasoa ansiotulon saajan tulokehitykseen. Edellisellä ryhmällä eläke vuonna 2020 oli 53 % korkeampi kuin vuonna 1995. Vastaava ansiotason nousu on ollut 105 %.
Kun taas verrataan kolmen eläkkeensaajaryhmän tuloa palkansaajien keskituloon vuoden 2020 luvuilla ne ovat: Kahdeksankymmentä ( 80 ) vuotta täyttäneiden (lukumäärä 31.12.2020 oli vajaa 333 000) eläke oli keskipalkasta 43,9 %, kaikkien vanhuuseläkkeensaajien vastaava luku oli 53 % ja taas viime vuonna eläkkeelle jääneiden vanhuuseläke keskipalkasta oli 59,5 %.
Nopein ja ainoa tapa on korjata niiden lähes 1,5 miljoonan ihmisen ”ansaintaloukkuun” jääminen on tasokorotus, jolla kunkin ikäluokan osalta suoritetaan työeläkkeen korjaus, jolla eläke tulisi sille tasolle, millä se olisi nyt siinä tapauksessa, että taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön lainkaan. Käytännössä se merkitsisi sitä, että jo vuonna 1995 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläke nousisi noin 12 %. Vuonna 2005 eläkkeelle siirtyneiden, jolloin kaikki eläkkeensaajat tulivat taitetun indeksin piiriin, korotustarve olisi noin 4 %. Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneiden korotustarve olisi enää 1-2 %:n haarukassa kun taas juuri eläkkeelle siirtyneillä jälkeenjääneisyyttä ei enää olisi käytännössä lainkaan.
Noin 12 %:n korotusryhmään kuuluu vuoden 31.12.2020 tilaston mukaan vajaa 57 000 ihmistä ja heidän keskimääräinen tasokorotuksensa olisi noin 145 euroa per kuukausi. Vuonna 2005 eläkkeelle jääneiden korotustarve olisi noin 70 euroa kuukaudessa ja vuonna 2015 eläkkeelle jääneille enää noin 25 euroa per kuukausi.
Näiden korotusten yhteisvaikutus olisi vuositasolla vain murto-osa eläkelaitosten vuosittaisesta tuloksesta rahastojen tuotto-odotukset huomioon ottaen. Tasokorotuksen merkittävin vaikutus kohdistuu pienituloisimpiin jo vuosia eläkkeellä olleisiin. Tasokorotuksen kansantalouden kysyntää lisäävä vaikutus olisi omiaan lisäämään työllisyyttä ja sitä kautta myös verotuloja.
E l ä k k e e n s a a j i e n v e r o t u k s e n k o r j a a m i n e n .
Eläkkeensaajien verotus on perustuslain 2 luvun 6 pykälän mukaisen sisällön vastainen ja asettaa eläkkeensaajat eri asemaan muiden tulonsaajien kanssa. Vuoden 2021 verolaskurin (Veronmaksajain keskusliitto) mukaan verotuksen eriarvoisuudesta antaa konkreettisen kuvan alla oleva taulukko:
|
Verotuksen eriarvoisuus |
|||
|
|
Palkkatulo |
Eläketulo |
|
|
Tulo/vuosi |
vero |
vero |
erotus %-yksikköä |
|
16 000 |
1,46 % |
11,40 % |
9,94 % |
|
21 000 |
7,35 % |
19,00 % |
11,65 % |
|
36 000 |
18,05 % |
28,10 % |
10,05 % |
Vastuuhenkilöt: Veikko Lahtinen, Seppo Pennanen, Pekka Hirvonen, Jouko Hiekkanen Heikki Elonheimo.
--
Jäsentiedote 2/2022 6.4.-22 on luettavissa Tapahtumista
===================
Kooste Senioriliikkeen syyskokouksen loppukeskustelusta, mitä väki pitää keskeisinä kehittämiskohteina.
Ks. Tapahtumavinkeissä
====================