Suomen Senioriliikkeen tiedotuksia

 

Hyvät Senioriliikkeen jäsenet                                                         6.6.2022

Tässä jäsenkirjeessä kerron seuraavista asioista

  1. Seminaariristeilystä 5.9.2022
  2. Senioriliikkeen kannanotosta 4. koronarokotukseen
  3. Seniorilehden ilmestymisestä syksyllä
  4. Vanhusasiavaltuutetun vierailusta Tampereella 24.10.

Seminaariristeilyn Tallinnaan 5.9.2022 Viking Linella

Järjestämme päivän kestävän Seminaariristeilyn Tallinnaan. Seminaarin teemana on pienet eläkkeet sekä eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen yhtenäistäminen. Ruotsissa näihin asioihin on tartuttu, pieniin eläkkeisiin on saatu korotukset ja verotusta yhtenäistetään. Asiaa käymme läpi seminaarissa ja keskustelemme, miten voisimme edistää samaa myös Suomessa.

Risteilyn hinta on hinta/henkilö: 65,00 euroa jäseniltä, hinta hytin kanssa 100 euroa. Ei-jäsenten hinta 75 euroa, hytin kanssa 110 euroa.

Hintaan sisältyy:

  • Päiväristeily Tallinnaan, lähtö klo 10.30 Viking Linen terminaalista Helsingistä
  • Hedelmiä ja kahvia lähtiessä
  • Seminaari auditoriossa klo10.30-13.00
  • Saapuminen Tallinnaan klo 13, vapaata aikaa Tallinnassa
  • Lähtö Tallinnasta klo 17.00
  • Buffet päivällinen paluumatkalla klo 17.00
  • Saapuminen Helsinkiin klo 19.30

Ilmoittautumiset seminaariin viimeistään 2.9. Seminaarimatka tulee maksaa ilmoittautumisen yhteydessä Senioriliikkeen tilille FI86 1745 3000 0875 53. Maksun viestikenttään merkintä Risteily 5.9.

Ilmoittautuessa tarvitaan varustamoa varten seuraavat tiedot:

  • Etunimi, sukunimi, sukupuoli, syntymäaika, kansalaisuus mahdolliset liikuntaesteet ja ruoka-allergiat. Voitte lähettää nämä tiedot Senioriliikkeen sähköpostiin toimisto@senioriliike.fi tai soittamalla Senioriliikkeen puhelinnumeroon 050 345 4200

Mikäli matka osanottaja peruuttaa matkan 30-21 vrk ennen matkaa Senioriliike maksaa matkan hinnasta 75% takaisin osanottajalle, 20-3 vrk ennen matkaa peruutettaessa takaisinmaksu on 50%. Jos peruutus alle 72 tuntia ennen matkaa maksusta palautetaan 5%. Noudatamme tässä Viking Linen ryhmäperuutusehtoja. Mikäli sinulla on matkavakuutus, yleisimmin se korvaa matkan peruutumisesta aiheutuvat kulut. Tarkista asia vakuutuksestasi.

Kannanotto 4. koronatokotukseen

Senioriliikkeen hallitus on julkistanut alla olevan kannanoton iäkkäiden koronarokotuksista. Voitte käyttää tekstiä, jos haluatte kirjoittaa esim. paikalliseen lehteen.

Suomessa on viime viikkoina julkistettu huolestuttavia tietoja koronaan liittyvistä kuolemista. Suurin osa kuolemista on tapahtunut ikäryhmissä yli 80-vuotiaat ja 70-80 -vuotiaat. Myös yli 60-70 -vuotiaiden ryhmässä koronaan liittyviä kuolemia on enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Suomi on HUS:n sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan maalis-huhtikuussa 2022 maailman kärjessä asukasta kohti lasketun koronaan liittyvien kuolemien tilastossa. Vuoden 2022 ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana koronainfektioon on Suomessa kuollut yli 2000 henkeä ja pahimmillaan kuolemien määrä on ollut yli 200 viikossa.

THL suosittelee neljännen rokotuksen antamista niille henkilöille, joiden immuunipuolustusjärjestelmä on voimakkaasti heikentynyt, yli 80-vuotiaille, iäkkäiden hoivakodeissa asuville ja iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä ja muillekin iäkkäille, jotka eivät yksin pärjää kotona.

Neljännen rokotuksen suosituksen ikärajat vaihtelevat maittain. Yhdysvalloissa sitä suositellaan yli 50-vuotiaille, Ranskassa yli 60-vuotiaille ja Ruotsissa yli 65-vuotiaille.

Kun kolmannen rokotusannoksen vaikutus hiipuu 3-4 kk kuluessa, olisi tärkeää rokottaa kaikki yli 65-vuotiaat, jotta voidaan ehkäistä vakavia tauteja ja kuolemia. 65-75 - vuotiailla on runsaasti kontakteja, osa on vielä työelämässä, monet tekevät vapaaehtoistyötä, hoitavat lapsenlapsiaan ja toimivat erilaisissa yhdistyksissä. Vaikka he olisivat varovaisia kontakteissaan, monet kontaktit voivat altistaa heidät koronavirukselle. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rokotteita on saatavissa.

Seuraava Seniorilehti

Seuraava seniorilehti ilmestyy 7.10. 2022. Siihen on tervetulleita kirjoituksenne. Lähetä kirjoituksesi viimeistään 5.9.2022.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo Tampereella 24.10.2022

Senioriliike järjestää Tampereella keskustelutilaisuuden 24.10 klo 16.00 alkaen. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo alustaa tilaisuudessa ja vastaa osanottajien kysymyksiin. Laittakaa päivämäärä kalenteriinne. Tarkemmat tiedot kerrotaan syksyllä.

Toivotan kaikille hyvää kesää!

Eeva Kainulainen

Puheenjohtaja

 

============================================

 
 

Poiminta Suomen Senioriliikkeen Sääntömääräisestä syyskokouksesta 27.11.2021

Telesenioreista kokouksessa olivat läsnä Mirjam Palomaa ja Helen Bade

 

Kokouksen lopussa käytiin vapaata keskustelua järjestön keskeisistä asioista, joiden yhteenveto on liitetty pöytäkirjaan.

Keskusteltiin uusista hyvinvointipalveluista Espoossa ja Vantaalla.

Senioriliikkeentavoitteena on järjestää tilaisuuksia, jossa virkamiehiä mukana ja vastaisivat, miten terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään.

Pienien eläkkeiden korotuksesta ja verotuksesta on tehty kansalaisaloite, joka on kansalaisaloitepalvelussa 1.12. 21 lähtien. Eeva toivoi jäsenten kannattavan aloitetta.

Jäsenet voisivat myös ottaa kantaa lehdissä hyvinvointipalveluiden saatavuuteen.

Puhuttiin ”takaisinsoitto” mahdollisuudesta, lääkäripulasta, josta voisimme tehdä julkilausuman. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen kannanottoja Senioriliikkeeltä.

Keskusteltiin myös lääkkeiden koneellisesta jakelusta keskustelua.


Seniorihyvinvointikeskuksen perustaminen, jossa olisi senioriedustus.

Lisää tilaisuuksia ja tapahtumia toivottiin

Pertti Korpisen kommentti: Mikkelissä ilmainen kokoontumistila. Mukana 58 jäsenjärjestöä. Tilojen kartoitus myös muualla.

 

Palkkatukihenkilön rekrytoimisesta vuodelle 2022 keskusteltiin. Avustushakemuksia voidaan tehdä Helsingistä, Espoosta, Helsingistä.

Keskusteliin myös voisiko Helsingin kaupunki antaa maksuttoman toimistotilan Senioriliikkeelle. Kinapori? Myllypuro? Kamppi?

Seniorilehti

Lehti tehdään keväällä:

 

 *******************************************************************************************

 

Hyvät Senioriliikkeen jäsenet

Seniorilehti

Senioriliikkeen toiminnan tavoitteena on alusta alkaen ollut vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen. Nyt virka on perustettu ja maan ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo aloitti työnsä 15.1.2022. Hän antaa haastattelun huhtikuun alussa ilmestyvään Seniorilehteen. Seniorilehteen toivotaan myös jäsenten kirjoituksia, kommentteja, kokemukia hoivasta, palvelujen saatavuudesta, korona-ajan kokemuksista ja muusta mielessä liikkuvista ajatuksista. Lähetä kirje tai sähköposti toimisto@senioriliike.fi tai osoitteella Suomen Senioriliike, Siltasaaarenkatu 4, 00530 Helsinki 1.3.2022 mennessä.. Kirje voidaan julkaista nimimerkillä, jos niin tahdot, mutta tarvitsemme kuitenkin nimesi toimituksen tietoon. 

Vanhusasiavaltuutettu Topo tulee myös puhumaan, keskustelemaan ja kuulemaan kokemuksistamme vanhustenhoidosta kokoukseemme myöhemmin keväällä, mikäli koronarajoitukset mahdollistavat tämän. Tästä ilmoitamme erikseen. 

 

Kansalaisaloite

Kansalaisaloite - palvelussa on aloite, jota Senioriliikkeen hallitus kannattaa. Kysymys on työeläkkeiden tasokorotuksesta ja eläkkeiden verotuksesta. Jotta aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, tarvitaan 50.000 kannatusta.

Alla on teksti, jossa tarkemmin sisällöstä.  Aloitetta kannatetaan kansalaisaloite -palvelussa. Aloitteeseen pääset suoraan oheisen linkin kautta   https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9231

Mikäli haluat allekirjoittaa paperilomakkeella, sen voit tuolostaa aloitepalvelusta. Toimistossamme on myös aloitelomakkeita, joita voit tilata.

Terveisin ja kevään odotuksin

Eeva Kainulainen

Puheenjohtaja

 

Kansalaisaloitteen sisältö

Oikeutta eläkeläisille työeläkkeiden tasokorotus ja verotuksen eriarvoisuuden korjaaminen.

Vuonna 1996 voimaantullut taitettu indeksi on johtanut siihen, että mitä kauemmin eläkkeensaaja on ollut eläkkeellä, sitä enemmän hän on jäänyt jälkeen niin ansiotulon saajien kuin vasta eläkkeelle siirtyneiden tulojen tasosta. Tämä havainnollistettuna käy ilmi, kun verrataan vuonna 1995 eläkkeelle siirtyneen, tuolloin 65 vuotta täyttäneen henkilön vuoden 2020 eläketasoa ansiotulon saajan tulokehitykseen.  Edellisellä ryhmällä eläke vuonna 2020 oli 53 % korkeampi kuin vuonna 1995. Vastaava ansiotason nousu on ollut 105 %.

Kun taas verrataan kolmen eläkkeensaajaryhmän tuloa palkansaajien keskituloon vuoden 2020 luvuilla ne ovat: Kahdeksankymmentä ( 80 ) vuotta täyttäneiden (lukumäärä 31.12.2020 oli vajaa 333 000) eläke oli keskipalkasta 43,9 %, kaikkien vanhuuseläkkeensaajien vastaava luku oli 53 % ja taas viime vuonna eläkkeelle jääneiden vanhuuseläke keskipalkasta oli 59,5 %.

Nopein ja ainoa tapa on korjata niiden lähes 1,5 miljoonan ihmisen ”ansaintaloukkuun” jääminen on tasokorotus, jolla kunkin ikäluokan osalta suoritetaan työeläkkeen korjaus, jolla eläke tulisi sille tasolle, millä se olisi nyt siinä tapauksessa, että taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön lainkaan.  Käytännössä se merkitsisi sitä, että jo vuonna 1995 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläke nousisi noin 12 %.  Vuonna 2005 eläkkeelle siirtyneiden, jolloin kaikki eläkkeensaajat tulivat taitetun indeksin piiriin, korotustarve olisi noin 4 %. Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneiden korotustarve olisi enää 1-2 %:n haarukassa kun taas juuri eläkkeelle siirtyneillä jälkeenjääneisyyttä ei enää olisi käytännössä lainkaan.

Noin 12 %:n korotusryhmään kuuluu vuoden 31.12.2020 tilaston mukaan vajaa 57 000 ihmistä ja heidän keskimääräinen tasokorotuksensa olisi noin 145 euroa per kuukausi. Vuonna 2005 eläkkeelle jääneiden korotustarve olisi noin 70 euroa kuukaudessa ja vuonna 2015 eläkkeelle jääneille enää noin 25 euroa per kuukausi.

Näiden korotusten yhteisvaikutus olisi vuositasolla vain murto-osa eläkelaitosten vuosittaisesta tuloksesta rahastojen tuotto-odotukset huomioon ottaen.  Tasokorotuksen merkittävin vaikutus kohdistuu pienituloisimpiin jo vuosia eläkkeellä olleisiin. Tasokorotuksen kansantalouden kysyntää lisäävä vaikutus olisi omiaan lisäämään työllisyyttä ja sitä kautta myös verotuloja.

E l ä k k e e n s a a j i e n   v e r o t u k s e n   k o r j a a m i n e n .

Eläkkeensaajien verotus on perustuslain 2 luvun 6 pykälän mukaisen sisällön vastainen ja asettaa eläkkeensaajat eri asemaan muiden tulonsaajien kanssa.  Vuoden 2021 verolaskurin (Veronmaksajain keskusliitto) mukaan verotuksen eriarvoisuudesta antaa konkreettisen kuvan alla oleva taulukko:

Verotuksen eriarvoisuus

 

Palkkatulo

Eläketulo

 

Tulo/vuosi

vero

vero

erotus %-yksikköä

16 000

1,46 %

11,40 %

9,94 %

21 000

7,35 %

19,00 %

11,65 %

36 000

18,05 %

28,10 %

10,05 %

 

Vastuuhenkilöt: Veikko Lahtinen, Seppo Pennanen, Pekka Hirvonen, Jouko Hiekkanen Heikki Elonheimo.

 

 



--

Ajankohtaista


Tutustu:

Jäsentiedote 3/2022 on luettavissa Tapahtumissa

********************

Tapahtumavinkeissä  Suomen Senioriliikkeen jäsenkirje, mm. Seminaariristeily syyskuussa

********************

Telesenioreiden perinteinen kevätristeily 24.5.-22. Kuvia Kuvagalleriassa

********************

Fiskarsin retken 5.5.-22  kuvia ja Harrin retkikertomus Tapahtumat-osassa

 

Hyvää kesää!