Liisa Vanhatalo


Teknillisen kirjaston hoitaja

Ero Telecom Finlandista 15.6.1996


Liisa, Sinä olet Ansan jälkeen seuraava juttukaverini.Teillä on varmaan hyvin poikkeavat työhistoriat, kerropas nyt omasi!

Työhistoriani on kirjava ja vaiherikas. Aloitin työelämäni Perniössä puhelinkeskuksen kesäharjoittelijana. Vuonna 1956 siirryin Helsingin valtionpuhelimeen Otto Louhen persoonallisentyöhaastattelun jälkeen. Oli ainoastaan kaksi kysymystä, olinko saanut luvan kotoa että saan tulla Helsinkiin ja onko minulla asunto. Täytin kriteerit ja välittömästi minusta tuli harjoittelija puhelinkeskukseen. Puhelinliikenteen automatisointi aiheutti uhkatilanteen välityskunnalle ja niinpä hakeuduin Lauttasaareen Puhelinlaboratorioon. Ensimmäisiä tehtäviäni olivat konekirjoitus ja puhelinvaihteenhoito, mutta edistystä työsarallani tapahtui, sillä pääsin teknillisen sivukirjaston hoitajaksi ja myöhemmin pääkirjaston hoitajaksi. Kirjasto siirrettiin  vuonna 1974 Elimäenkadulle Lennätinosaston koulutusyksikön alaisuuteen. Automatisoinnin vaikutukset kohdistuivat luonnollisesti myös meidän yksikköömme ja saneeraus alkoi, tietysti ensiksi vanhimmat joutuivat ”tulilinjalle”. Olin silloin 57 vuotias.

No millaisiksi muodostuivat viimeiset ajat Telessä vai oliko tuolloin jo Sonera työnantajasi?

Viimeiset pari vuotta olivatkin totaalista olemassaolon taistelua josta ei puuttunut jännitystä.Tele palkkasi uuden henkilöstöjohtajan, jonka toimenkuvana oli väen vähentäminen tavalla tai toisella. Hän noudatti säälimättä saamaansa tehtävää, tuntuipa välistä että kysymyksessä oli jonkinlainen pakkomielle saada ”yli-ikäiset” talosta pois tai ainakin ”sijoitusputkeen” Ei kysytty tietoja eikä taitoja minunkaan kohdalla, kun jouduin henkilöstöjohtajan puhutteluun kertomaan minkälaista työpanosta minulla on tarjota silloiselle Telecom Finlandille Tulokseksi tuli ettei minusta ole minkäänlaista lisäarvoa työnantajalle, vaikka tekemäni työehdotus oli kuulemma hyvä. Vuoden ajan roikuin Telessä tekemättä oikeastaan yhtään mitään, mutta palkka juoksi entiseen malliin.Ihmettelin silloin ja vielä tänäkin päivänä kun ei koskaan kysytty mitä minä tein sen vuoden aikana.Voi vain olettaa, että se oli tarkoituksellista nöyryyttämistä, jotta luovuttaisin suosiolla. Säilyttääkseni itsetuntoni ja mielenterveyteni, hakemalla hain kaikkea pientä tehtävää palkkani eteen.Silloin mm. loin kontakteja tulevaa yritystäni varten saadakseni Soneran asiakkaakseni. Silloinen toimitusjohtaja mukaan luettuna useiden yksiköiden johtajat  olivat myötämielisiä hankkeelleni, löytyi yllättävä määrä ystäviä  Sonerassa. Mottoni oli: En anna periksi.

Sinä sitten eropaperin saatuasi ryhdyit yksityisyrittäjäksi perustamalla yhtiökumppaneiden kanssa Finnact Oy:n. Se oli todella rohkea siirto, virkanaisesta liikenaiseksi. Minkä alan yritys se oli?

Tarkoituksena oli kouluttaa henkilöstöä englanninkielen  taitoiseksi ja suorittaa myös käännöspalveluja. Monien vaiheiden jälkeen huomasin, että olenkin ainoa osakas yrityksessä ja saan tehdä mitä osaan ja haluan. Sonerasta sain töitä, jopa sitä työtä mitä olin ”arvokeskustelussa” ehdottanut. Nyt olivat eri ihmiset työllistäjinä ja työpanokseni rahallinen arvo oli huimasti kasvanut.

Kyllä täytyy todeta että työhistoriasi on todella ollut kirjava ja monitahoinen.Mutta tiedän, että Telessä  huomattava määrä henkilöstöä joutui vastaavantyyppisiin tilanteisiin. Kaikilla ei riittänyt tahdonlujuutta ja voimia selvitä kaaoksesta, kuten sinulla.
Miltäs nyt näyttää ”vapaaherrattaren” kalenteri, täyttyykö se monenlaisista riennoista?


En tunne sellaista sanaa kuin vapaa, minulla on kiire koko ajan. Olen harrastanut grafologiaa 20 vuotta, lisäksi taideterapiakurssit, teatteripiiri, matkustelu ,konsertit ja ystäväpiirin kanssa vietetyt hetket täyttävät aikani.

Tuo grafologia,se tuntuu kiinnostavalta, kerrohan siitä enemmän!

Olen opiskellut alaa lukemattomilla kursseilla joiden sisältönä on ollut psykologia, ihmissuhteet, jooga ja meditaatio eli kaikki mikä liittyy ihmisen sisäiseen tumtemiseen. Teen pika-analyysejä jossa katselen kirjoittajan perusluonnetta, temperamenttia ja ehkä vähän sairauksiakin. Ennen kaikkea pyrin saamaan selville mitä ehkä tiedostomattomia  voimavaroja ihmisellä on ja miten hän voisi niitä elämänsä rikastuttamiseksi käyttää.

Vielä tuohon työhistoriaasi liittyen, millaiset ovat tuntemuksesi, kun välimatkaa on kertynyt, tunnetko katkeruutta sinuun kohdistuneista toimenpiteistä?

Yllätys, yllätys myönteiset mietteet. Loppujen lopuksi käymäni prosessi  auttoi minua löytämään  uusia ulottuvuuksia itsestäni joilla voin nyt täydentää elämääni.  Matkoilta on kertynyt uusien ystävien joukko ja viimeisimpänä harrastuksena ikonimaalauskurssi Virossa. Grafologialuentoni toi minut ”Telesenioreiden” joukkoon sihteeriksi.
Olen saanut hyvän terveyden jota ylläpidän aktiivisella liikunnalla ja oikealla ruokavaliolla. Aion vielä mennä lujaa ja kauas, Japaninmaakin on vielä näkemättä.


Kiitos Liisa mielenkiintoisesta haastattelusta ja hyvää jatkoa, mutta ”aja kuitenkin hiljaa”sillä tielle voi tulla yllättäviä esteitä.

Ajankohtaista


Jäsentiedote 1/2021  on luettavissa  Tapahtumat osassa

Puheenjohtajamme uudenvuoden tervehdys.  Katso Linkkejä-osasta

Raija Räsänen ilmoittaa: Teatterilippujen välitys päättyy vuoden lopussa. Lippujen maksutili lopetetaan. Tarkemmin Jäsentiedotteet -osassa

Korona-epidemian vuoksi Kinaporin seniorikeskus on toistaiseksi suljettu. 

Katso Sosiaali- ja terveystoimen tiedote asiasta Tapahtumavinkeistä

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtajan Joulutervehdys jäsenille. Katso Linkkejä-osasta.