Keskustelualue

Tänne voit kirjoitella viestejä.

Historia korj ehd.
ARP verkon aluksi merkitty 1978, mielestäni oikea vuosi on 1972,
Kari 09:29 14.06.2019
Vuosikokous helmikuussa 26.2.2019
Hyvät teleseniorit!
Vuosikokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus aina vuodeksi kerrallaan.
Osa hallituksen jäsenistä on ilmoittanut halukkuutensa jatkaa, jos niin halutaan, mutta uusi puheenjohtaja on valittava ja samoin uusi hallituksen jäsen, joka toimii taloudenhoitajana. Ilman toimihenkilöitä rekisteröity yhdistys ei voi toimia.
Uusia voimia tarvitaan!
Mieti olisiko nyt Sinun mahdollisuutesi lähteä vaikuttamaan!
Sirkka Marjakangas 08:00 07.02.2019
Daniel Johannes Waden
Nyt on tehty päätös wadenin elämänkerran kirjoittamisesta. Kirjoittajaksi on valittu professori Martti Häikiö ja minä kuulun toimitusneuvostoon, joten kaikki lisä tiet o on kiinnostavaa ja tarpeellista.
Eero tamminen
gsm 0503376306
e-mail eero.tamminen1@gmail.com
Eero Tamminen 11:07 05.12.2018
Waden
Risbergin Suomen Lennätinlaitoksen historiasta löytyy Wadenin kuva sivulta 240. Muuta en löytänyt.
Sirkka Marjakangas 12:29 20.08.2018
Aleksanterinkatu 52
Tutkin Suomen puhelinhistoriaa ja herra Wadenia.
Löytyykö kuvaa Aleksanterinkatu 52:sta ja hänen työhuoneestaan.
Pitääkö tieto paikkansa, että hän veti puhelinjan asunnoltaan Yrjönkatu 29:stä työhuoneeseensa vuonna 1880 tai aikaisemmin.
Eero Tamminen
eero.tamminen1@gmail.com
0503376306
11:19 10.08.2018
Sirkan puhe Teleseniorien kevätristeilyllä 2018
VIRON HISTORIA PÄHKINÄNKUORESSA



MUINAISHISTORIA:

Viron ensimmäiset asuinpaikat ovat noin 8.500 vuotta e.a.a. Pärnun lähistöltä. Myös Pohjois-Virossa Kundan alueella asui mesoliittisen kauden aikana ihmisiä, puhutaan Kundan kulttuurista. Tällä kulttuurilla oli yhteyksiä myös nykyisen Suomen alueelle. Asukkaat eivät

olleet suomalais-ugrilaisia. Vasta vuoden 2.500 e.a.a. suomalais-ugrilaisten merkitys kasvaa. Virolaiset olivat yhteydessä sekä läntisten viikienkien sekä itäisten slaavien kanssa.



TANSKALAIS-SAKSALAINEN AIKA:

Ensimmäiset kosketukset kristinuskoon tulivat idästä, mutta varsinainen käännytys tuli etelästä saksalaisen ritarikunnan ja Kalparitarien kautta 1200-luvun alussa. 1219 Tanskan kuningas valloitti Pohjois-Viron. Tanskan valloitus kuuluu edelleen Tallinnan nimessä, Tanskan linna.

Eteläiset alueet olivat saksalaisten valloittamia.

Feodaalilaitos perustettiin maahan ja sen vaikutus voimistui niin, että maaorjuus alkoi 1300-luvulla ja vahvistui 1400-luvulla.

Ylimmät säädyt, aatelisto ja papisto, olivat saksalaisia.



RUOTSIN VALLAN AIKA:

Viron aluetta tavoittelivat Venäjä, Ruotsi, Puola-Liettua ja Tanska. Venäläiset luopuivat Täyssinän rauhassa 1595 ja Puola luovutti Viron Ruotsille 1629. Viroa ei liitetty suoraan Ruotsin valtakuntaan, joka tarkoitti sitä Viron kohdalla, että maaorjuus jäi voimaan. Tätä järjestelmää lähdettiin purkamaan vasta Ruotsin vallan lopulla, eivätkä uudistukset ehtineet parantamaan Viron oloja. Ruotsin aikaa pidettiin kuitenkin Virossa hyvänä aikana. Tarton yliopisto perustettiin 1632 ja kansanopetus pääsi alkuun.



VENÄJÄN VALLAN AIKA:

Suuren Pohjansodan jälkeen Uudenkaupungin rauhassa 1721 Viro liitettiin Venäjään, johon se kuului vuoteen 1919. Virossa oli venäläinen kenraalikuvernööri.Talonpojat vapautettiin maaorjuudesta vasta 1816-18. Talonpojat saivat liikkumisvapauden, mutta samalla menettivät lopullisesti tilat kartanonherrojen täydelliseen omistukseen. Tämä aiheutti talonpoikaiskapinoita. Kansallisuushenki nousi Euroopan kansojen keskuudessa 1800-luvun puolivälissä, niin Virossakin.

Kreutzwald kokosi Viron kansalliseepoksen 1857-61 Kalevipoegin.

Kansallisuusaate johti virolaisten, venäläisten ja saksalaisten välisiin taisteluihin maassa.



ITSENÄISYYDEN AIKA:

Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918. Jo seuraavana päivänä saksalaiset tulivat Viroon. Alkoi vapaussodan aika, jolloin virolaiset ajoivat maasta ensin saksalaiset bolsevikkien tullessa maahan ja sitten venäläiset. Suomalaisiakin joukkoja osallistui sotaan.

Rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän kanssa Tartossa 1920. Viron kansa oli vihdoinkin itsenäinen sitten vuoden 1227.



Alkoi oman valtion kehittäminen 1920 rauhan teon jälkeen ja valittiin ensimmäinen hallitus. Tehtiin maauudistus eli suurtilat otettiin valtion haltuun ja näin murrettiin vuosisatainen saksalaisten ylivalta. Ensimmäisen tasavallan aika oli poliittisesti rikkinäinen, hallituksia oli kaikkiaan 21. Oli kommunistien vallankaappaushanke 1924, joka käänsi politiikan suuntaa oikealle, oli suuri lama-aika, kansallissosialismi nousi Saksassa ja ympäri Eurooppaa sillä oli kannattajia. Presidentti Konstantin Päts toimi varsin itsevaltaisesti.



NEUVOSTOAIKA:

Toinen maailmansota toi taas uudet vallanpitäjät Viroon. Viro pyrki pysymään puolueettomana, mutta teki Neuvostoliiton kanssa tukikohtasopimuksen pakon edessä. Viroon tuli 25.000 neuvostosotilasta. Viron saksalaiset palasivat Saksaan.

Toukokuussa 1940 Neuvostoliitto painosti päästämään lisää sotilaitaan Viroon ja näin Viro miehitettiin ilman sodankäyntiä. Virosta kyyditettiin 10.000 ihmistä Siberiaan mukaan lukien presidentti Päts. Tämä järjestely oli voimassa 1940-41.



Saksa hyökkäsi maahan ja saksalaisten miehitys kesti 1941-44. Osa virolaisista sotilaista pakeni metsiin ns. metsäveljiksi. Saksalaisten tultua rangaistiin niitä, jotka olivat tehneet yhteistyötä neuvostoliittolaisten kanssa. Virolaisia pakotettiin sotaan Saksan itärintamalle. Sodan loppuvaiheessa virolaisia pakeni noin 80.000 pääosin Ruotsiin ja Saksaan ja sieltä USA:han, Kanadaan ja Australiaan. Virosta tuli Neuvostoliiton osavaltio.



UUDELLEEN ITSENÄISTYMINEN:

Neuvostoaika voidaan jakaa stalinismin aikaan, suojasäähän ja pysähtyneisyyden aikaan. Neuvostoliiton malliin pystytettiin kolhoosit.

Niiden syntyä vauhditettiin kyydityksillä Siperiaan ja muualle Neuvostoliittoon. Suojasään aikana Viro alkoi muuttua maatalousmaasta teollisuusmaaksi, työvoimaa tuotiin muualta Neuvostovaltiosta ja alkoi venäjänkielisten suosiminen. Gorbatsovin uudistuspolitiikka antoi toivoa paremmasta ja alkoi aktiivinen poliittinen toiminta, 1988 Tallinnan laulujuhlille kokoontui 300.000 henkeä suurtilaisuuteen, luotiin kansarintamaa. Elokuussa 1991 Moskovassa tapahtui epäonnistunut vallankaappaus, jota Viro hyödynsi julistautumalla uudelleen itsenäiseksi.

Muistamme laulavan vallankumouksen ja Baltian maiden kansalaisten ketjun maasta toiseen. Syntyi uudelleen itsenäinen Viron tasavalta. Viro liittyi EU:hun ja Natoon. Se osa historia onkin sitten jo meitä kaikkia lähempänä ja tutumpaa.



Ja juhlii 2018 100-vuotista valtiotaan tänä vuonna.

Kohotetaan malja 100-vuotialle Virolle!
09:32 31.05.2018
Puheenjohtaja Sirkka Marjakankaan Suomi 100 -puhe Telesenioreiden pikkujoulussa
Hyvät teleseniorit! 13.12.2017

Kun puhutaan Suomen 100-vuotisjuhlasta, pitää muistaa, että Suomi maana ja suomalaisuus itsessään ovat paljon sitä vanhempia käsitteitä.

Emme juurikaan tiedä muinaisista ajoista ja Suomea asuttaneesta väestä ennen viimeistä suurta jääkautta. Kenneth Greven Kalevalanmaan tarina Oopperassakin alkaa 10.000 vuoden takaa.
Finlandia-palkinnon voittaja Juha Hurme aloittaa suorastaan maapallon syntymästä, alkuräjähdyksestä ja lopettaa vuoteen 1809 Suomen sotaan ja vallan vaihtoon Suomessa.

Ihmiset palasivat jääkauden jälkeen maan tullessa näkyviin noin 8500-vuotta ennen ajanlaskumme alkua susiluolaan. Osa väestöstä saapui Euroopan länsireunaa Iberian niemimaalta pohjoista kohti ja osa Venäjän arojen kautta. Pääosa naisista, alkuäiti Helenan jälkeläiset, ja saamelaiset tulivat läntistä reittiä, miehet itäistä reittiä samoin kuin pienempi joukko naisista alkuäiti Ursulan jälkeläisistä. Uusimman tiedon mukaan itäinen reitti ulottui jopa pitkälle Aasian puolelle.
Suomalaisten geeniperimä on omanlaisensa, me eroamme tunnistettavasti kaikista muista kansoista. Ja lisäksi suurin osa meistä puhuu outoa kieltä, ja meitä on vähän näin laajassa maassa. Kielessämme on tuhansien vuosien vaellusten takaa lainasanoja kielistä, joitten puhujien kanssa olemme olleet tekemisissä, vanhimmat indoiranilaisia ja uusia syntyy koko ajan.

Suomen historiassa sodilla on aina ollut suuri painoarvo. Euroopan historia on täynnä sotia ja niin myös Suomen kohdalla, Ruotsin Itämaa osana valtakuntaa kävi sotia koko historiansa ajan.
Venäjän vallan aika oli pääosin rauhallista Oolannin sotaa lukuun ottamatta.
Itsenäisyyden alussa käytiin kansalaissotaa, sisällissotaa, vapaussotaa – edelleen sille on monta nimeä. Toisen maailmansodan aikana käytiin talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Monta sotaa itsenäisessä Suomessa, mutta 100-vuoteen suhteutettuna sotien kesto oli kuitenkin vain noin 4 vuotta. Suomalaisuuteen kuuluu myös sotiemme veteraanien kunnioittaminen vapauden säilyttämisessä. Pääpaino maassamme on ollut kuitenkin rakentamisessa, korjaamisessa, hyvinvoinnin luomisessa, koulutuksessa ja demokratian parantamisessa. Itsenäisyyden alussa Suomi oli kehitysmaa ja nyt yksi maailman hyvinvoivemmista ja kehittyneimmistä yhteiskunnista. Maailman mittakaavassa olemme onnekkaita monessa suhteessa! Ja kuten tutkija Teemu
Keskisarja sanoo: suomalaiset ovat tolkun ihmisiä. Olemme osanneet katsoa vaikeissakin tilanteissa eteenpäin juuttumatta menneisyyden taakkaan.

Teleseniorien vastaukset kysymykseen ”Mitä itsenäisyys minulle merkitsee? ” olivat hyvin samansuuntaisia. Kaikissa vastauksissa ensimmäisenä oli vapaus, onni saada elää vapaassa maassa ja demokratiassa, meillä on omat puolustusvoimat ja oma lippu.
Tosin esille tuli myös kysymys, onko meillä vielä EU:ssakin vapaus valita.

Meillä on monta oikeutta ja vapautta kansalaisina Suomessa: yhtäläinen ja yleinen äänioikeus, oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa, sananvapaus ja kokoontumisvapaus, mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus, yhdenvertaisuus lain edessä, liikkumisen vapaus niin Suomessa kuin EU-alueellakin, jokamiehen oikeudet jne. Elämme turvallisessa maassa, hyvinvointiyhteiskunnassa, meillä on sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa, neuvolat, päivähoito ja koulutus, toimiva eläkejärjestelmä, kaiken kaikkiaan toimiva yhteiskunta ja vapaa lehdistö.
Meillä on oma vahva kulttuuri, josta ammentaa unohtamatta yhteyttä muihin kansoihin ja kulttuureihin. Oma maa mansikka, niinhän me sanomme!

Hyvät teleseniorit,
nostakaamme malja 100-vuoden itsenäisyydelle ja samalla toivottaen hyvää Joulua!
10:07 14.12.2017
Vastauksia kysymykseen lennätinyhteyksistä
Martti Turpeinen vastasi:

Jos ajatellaan tilannetta Suomessa 100v sitten, niin elettiin vuotta 1917 ja tällaisia
asioita tuli mieleeni, selasin myös lennättimen historian tietoja:
- 1917 oli Suomen itsenäistymisen vuosi
- Tuolloin käytiin myös Kansalaissotaa ja juuri Vaasassa toimi valkoisten päämaja ja
sieltä oli varmaan myös lennätinyhteyksiä pääkaupunkiin Helsinkiin...
- Tilanne silloisten lennätinverkkojen osalta oli se että Valtion rautateiden lennätinverkko
oli paljon laajempi kuin Lennätinhallituksen verkko...
Rautateiden verkko oli kuitenkin ensisijaisesti rakennettu asemien välistä liikennöintiä varten
mutta yksityisiäkin sähkösanomia oli kyllä mahdollista lähettää...
- Lennätinhallituksen verkossa sähkösanomat kulkivat Helsingistä Vaasaan todennäköisesti
reittiä: Helsinki - Hämeenlinna - Tampere - Seinäjoki - Vaasa, tai
reittiä: Helsinki - Turku - Pori - Kristiinankaupunki - Vaasa
- Sähkösanoman eli sähkeen lähettäminen tapahtui silloin käytännössä ns. Hughes-koneen,
tai morse-koneen (-avaimen) avulla jolloin kirjoitettu teksti voitiin siirtää "näpyttelemällä"
paikasta toiseen, fyysisesti sitä postittamatta...
- Sähkeen lähetys ja vastaanotto tapahtui sähköttäjä nimisten virkamiesten toimesta
- 15.7.1917 perustettiin Lennätinvirkamiesliitto

Wikipediasta tietoa:

Suomen lennätinverkoston rakentaminen alkoi Krimin sodan aikana sotalaitoksen käyttöön. Helsingin ja Pietarin välinen sähkölennätinyhteys valmistui vuonna 1855; samana vuonna annettiin keisarillisella määräyksellä valtiolle yksinoikeus lennätinlinjojen omistukseen. Suomen lennätinosasto (vuodesta 1874 Suomen lennätinpiiri) oli alkuaan yksi Venäjän lennätinlaitoksen 18:sta piiristä, ja sitä johdettiin Pietarista käsin. Sen asemapaikaksi määrättiin vuonna 1859 Turku, mutta se siirrettiin jo 1864 Helsinkiin.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Vaasan senaatti päätti 13.2.1918 lennätinlaitoksen ottamisesta Suomen valtion haltuun. Myöhemmin samana vuonna perustettiin keskusvirastona Suomen Lennätinlaitos, jolle alistettiin myös puhelintoimi. Lennätinlaitos yhdistettiin 1.6.1927 alkaen Postihallituksen kanssa uudeksi Posti- ja lennätinhallitukseksi.

Lisää tietoa löytyy seuraavista historiakirjoista:
Einar Risberg: Suomen Lennätinlaitoksen historia 1855-1955, Posti-ja lennätinhallitus 1959
Oiva Turpeinen: Yhdistämme, 200 vuotta historiaa - haasteena tulevaisuus Lennätinlaitoksesta Telecom Finland Oy:ksi, Tele, Edita 1996
Sirkka Marjakangas 06:21 07.05.2017
Miten 100 vuotta sitten syntyi lennätinyhteys
Tervehdys, tarvitsisin kirjaani varten ykstyiskohtaista tietpa miten esim Helsingistä lähetettiin vaikkapa Vaasaan lennätin sanoma. Miten se kulki? Pitikö sitä välillä lähettää edelleen jne.

Tervisin

Ville Kaarnakari
03:03 18.04.2017
Studia Generaliassa mielenkiintoista
Hei!

Studia Generaliassa Suomi - myytit ja todellisuus. Luentoja voi seurata myös netin kautta www.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/ajankohtaista/studia-generalia.
Alkaa 9.2. klo 17-19 Matti Klinge Suomi sata vai tuhat vuotta?
Seuraava kerta 16.2. Olen suomalainen:
Itä ja länsi, etelä ja pohjoinen - erilaiset jo kivikaudella , Suomalaisten hankalat geenit ja Muuttuva suomen kieli jne
Sirkka Marjakangas 03:35 07.02.2017

Ajankohtaista


17.9. Tutustuminen Laila Pullisen veistospuistoon. Tarkemmin Jäsentiedoteissa

         *****************

9.12.  Joulujuhlaristeily Vikingillä . Tarkemmin Jäsentiedoteissa

          *****************
     

Raijan R:n  tiedote syksyn teatteriesityksistä ja uusi varaamiskäytäntö.
Katso tarkemmin  Jäsentiedotteista

         ******************    

Liikuntaa senioreille                                   

Pääkaupunkiseuden selkäyhdistys järjestää senioreille sopivia liikuntatapahtumia elokuusta lähtien.
Katso tarkemmin Tapahtumavinkeistä

         ***************

 Jäsentiedote 1/2021  on luettavissa  Tapahtumat osassa

             *****************

Korona-epidemian vuoksi Kinaporin seniorikeskus on toistaiseksi suljettu.